Pernaan mukaan yli miljoona ääntä oli Haavistolle komea saalis, mutta äänijakauma oli kuitenkin hyvän kampanjan jälkeen pieni pettymys.

- Suoran kansanvaalin historian aikana tämä on suurin ero, mitä ehdokkaiden välille on tullut.

Pernaa arvioi suurimman yllätyksen presidentinvaalien lopputuloksessa olevan se, ettei mitään suurta yllätystä tullut, vaan tulos oli viimeisten mittausten mukainen.

- Erittäin hyvässä muistissahan ovat esimerkiksi huhtikuun jytkyvaalit, jolloin koko poliittinen kartta meni uusiksi.

Äänestysprosentti alhainen

Kaikkiaan äänestysprosentti jäi matalaksi, 68,9:ään. Pernaa huomauttaa, että tämä ei ole lainkaan tyypillistä.

- Uumoiltiin, että asetelman selkeys ja vaikkapa kelitekijät saisivat ihmisiä passivoitumaan ja jäämään kotiin. Niin kuin aina, vaalisää on kiitollinen spekulaatioiden aihe, Pernaa sanoo.

Ensimmäistä kertaa historiassa ennakkoäänestys oli vaalipäivää vilkkaampaa. Ennakkoon annettiin yli 1,5 miljoonaa ääntä ja vaalipäivänä yli 1,3 miljoonaa.

- Ennakkoäänestyksen suosio äänestysmuotona on jatkuvasti kasvanut.

Alueelliset erot

Pernaa huomauttaa, että Haaviston ja Niinistön äänimäärä oli Helsingissä käytännössä tasan ja myös Keski-Suomessa Haavisto sai muuta maata paremman tuloksen.

- Sen sijaan arviot, joita esitettiin, että Pohjois- ja Itä-Suomen äänestäjät eivät tästä kaksikosta välttämättä löydä itselleen äänestämään motivoivaa ehdokasta, osoittautuivat monin tavoin oikeiksi.