Tutkijat: Hartwellin ilmastokannanotto ei ole lobbausta
Suomen Luonto –lehti arvostelee tiistaina julkistettua ns. Hartwellin ilmastokannanottoa. Lehden mukaan kannanoton taustalla on yhdysvaltalainen lobbausjärjestö, joka kamppailee Yhdysvalloissa päästöjen rajoittamista ja presidentti Barack Obaman ilmastopolitiikkaa vastaan. Kannanottoa kirjoittaneet tutkijat ihmettelevät arvostelua.
Suomen Luonnon selvityksen mukaan kannanoton 14 allekirjoittajasta yhteensä 8 on tavalla tai toisella sidoksissa päästörajoituksia tai ympäristöliikettä vastustavaan Breakthrough-instituuttiin tai terästeollisuuteen.
Ilmastokannanotossa kansainvälinen ryhmä arvostelee nykyistä ilmastopolitiikkaa ja pitää kansainvälisiä sopimuksia huonosti toimivina.
Professori Korhola ihmeissään arvostelusta
Kannanoton allekirjoittajiin kuuluu myös Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. Hän kiistää, että kirjoittajat olisivat lobbareita.
Hänen mukaansa manifestinomaisen kannanoton kirjoittajiin kuuluu huippututkijoita, jotka ovat myös hallitusvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin kirjoittajia. Lisäksi mukaan haluttiin teollisuuden edustaja kirjoittamaan yhdestä näkökulmasta.
Korhola sanoo myös, että Breakthrough-instituutti arvosteli aikanaan kovasti presidentti George W. Bushin ilmastopolitiikkaa ja tukee hänen mielestään pikemminkin demokraattien kuin republikaanien linjauksia. Hän sanoo myös, että Breakthrough on ajatushautomo, joka ei lobbaa mitään vaan pyrkii herättämään keskustelua.
Korholan sanoo olevansa yllättynyt, että uutta ilmastokannanotoa arvostellaan ympäristöjärjestön suunnasta, kun pikemminkin kritiikkiä oli odotettu esimerkiksi teollisuuden etujärjestöitä. Hänen mukaansa kannanotolla halutaan herättää keskustelua ilmastopolitiikasta.
Brittiprofessori: Ilmastopolitiikan virheistä täytyy oppia
Hartwellin kannanoton pääkirjoittaja, brittiläinen professori Gwyn Prins sanoo myös, ettei kannanotossa ole missään nimessä kyse lobbauksesta. Hän ei hyväksy BTI:tä kohtaan esittettyä arvostelua. BTI:llä on pitkä perinne ilmastoalan kysymyksien käsittelyssä. Lisäksi Prins korostaa, että kaikki kirjoittajat ovat riippumattomia.
London School of Economicsin professori Prins sanoo Yle Uutisille, että Hartwellin kannanoton kirjoittajat arvostelevat muun muassa Kööpenhaminan ilmastokokousta, jossa vaikeat ja tieteessä kiistanalaiset kysymykset esitettiin tosiasioina. Hän toteaa myös, että esimerkiksi EU:n päästökauppa on epäonnistunut.
Prins sanoo myös, että heidän ehdotuksissaan ei ole tarkoitus syyllistää ihmisiä energian käytöstä. Sen sijaan he haluavat panostaa muun muassa siihen, että maailmalla kaikkein köyhimmille saataisiin ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa.
Prins sanoo olevansa optimistinen, että etenkin Aasiassa on maita, joissa heidän näkemyksiään kuunnellaan, sillä Aasiassa ympäristöongelmat kasvavat tulevaisuudessa.
- Tiedämme, että kannanottomme on yllättävä. Emme sano, että kaikki nykyisten ilmastolinjausten kannattajat ovat toimineet typerästi. Tämä on monimutkainen asia. Olisi hämmästyttävää, jos olisimme ymmärtäneet kaiken ilmastonmuutoksesta ensi yrityksillä. Meidän täytyy vain oppia entisistä virheistämme eikä toistaa virheitä entistä tarmokkaammin.
- Julkaisimme paperimme myönteiseksi avaukseksi keskusteluun.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Helakanvihreä päästää valon läpi
Kasvien alkukesästä vaaleanvihreät lehdet tummentuvat suven aikana. Helakka vihreys vaihtuu syvään vehreyteen parissa viikossa.
Äyriäisten joukkokuolema Perun rannikolla
Syyksi epällään meriveden lämpenemistä. Alueella on tehty öljynporauksia.
Taimenet eivät malta lähteä purosta merille
Kunnostettu Longinoja Helsingissä kelpaa malliksi koko Suomen puroille. Longinojaan istutetut taimenet viihtyvät uomassa jopa niin hyvin, etteivät ne lähde välttämättä merelle vaeltamaan lainkaan.
Ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä Suomessakin
Ilmatieteen laitos arvioi, että tuulet saattavat puhaltaa aiempaa lujemmin myös meillä. Lisäksi ilmaston lämpeneminen vaikuttaa roudan muodostumiseen.
Pingviinin karkumatka päättyi Tokiossa
82 vuorokautta vapaudessa ollut perunpingviini palautettiin tarhaansa Tokion merimaailmassa.
Mökkeilijä ei ajattele omaa rantaa pidemmälle
Oman mökkirannan kunto ja kohtalo kiinnostavat kaikkia, mutta harva jaksaa huolehtia rantaan kytkeytyvän suuremman vesistön tilasta. Väkeä valistetaan nyt ajattelemaan vesiasioissa kauaskantoisemmin.
Saari tuikattiin tuleen - liekit vievät linnunpesät
Konneveden järvipelastajat antoi tulikomennon perjantaina iltapäivällä. Kuiva maasto ja kevyt tuuli pitivät huolen siitä, että Iso-Häntiäisen saari Konnevedellä syttyi hetkessä palamaan.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Merikotkan pesäpuu kaadettu Korsnäsissa
Poliisi on tänään saanut ilmoituksen Ely-keskukselta kaadetusta puusta jossa oli merikotkan pesä. Kyse ei voi olla vahingosta, sillä pesäpuu oli merkitty rauhoitetuksi.
Ranuan jääkarhun pentu ihannemitoissaan
Painoa kertyy päivässä noin 300 grammaa ja pituutta kahdella jalalla seisten on jo 120 senttiä. Myös hammaskalusto muuttuu järeämpään suuntaan.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.