Neandertalinihmiset saattoivat olla luolamaalaustaitelijoita, kertoo torstaina julkaistu tutkimus, jossa käytettiin uutta menetelmää luolamaalausten analysoimiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan vanhimmat luolamaalaukset löytyvät Espanjasta.

Tutkimus julkaistiin amerikkalaisessa Science-tiedelehdessä. Tutkijat analysoivat 50 maalausta 11 luolassa Pohjois-Espanjassa. Tutkimukset viittaavat aiemmin tuntemattomaan lahjakkuuteen, joka neandertalilaisilla saattoi olla jo yli 40 000 vuotta sitten.

Koskaan aikaisemmin ei ole saatu todisteita siitä, että neandertalilaiset tekivät luolamaalauksia, mutta heidän on tiedetty haudanneet kuolleet ja koristaneen vartalojaan alkeellisin kuvioin. He myös jättivät jälkeensä riipuskoruja, jotka oli tehty luusta ja simpukankuorista.

Luolamaalauksissa esiintyy nuija, pyöreitä kiekkoja ja kädenkuvia, jotka on tehty siten, että joku on asettanut kätensä seinää vasten ja päälle on puhallettu väriä. Yksi kiekkomaisista kuvioista El Castillon luolassa ajoittuu 40 800 vuoden taakse. Luolamaalaus on Euroopan vanhin, tutkijaryhmä arvioi.

Viime aikoina useita luolamaalauksia on julistettu maailman vanhimmiksi: Ranskan Chauvet'n luolasta löydettiin 32 000 vuotta vanha luolamaalaus ja Abri Castanet'n luolasta puolestaan 37 000 vanha maalaus kalkkikivestä.

Tutkimusmetodi radiohiiliajoitusta parempi

Espanjan luolista löydetyt maalaukset eivät välttämättä ole neandertalilaisten tekemiä, mutta Barcelonan yliopiston professori Joao Zilhao pitää sitä hyvin todennäköisenä.

Toinen mahdollisuus on, että luolataiteen tekivät ensimmäiset modernit ihmiset, jotka saapuivat Eurooppaan varhaisimmillaan 41 500 vuotta sitten. Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon 40 000 vuotta sitten.

Zilhaon mukaan hänen aavistuksensa, että espanjalaisen luolataiteen tekivät neandertalilaiset, perustuu tutkijoiden käyttämään menetelmään. Se osoittaa, ettei uraanin radioaktiivinen hajoaminen kalkkisälpäkerrostumissa taiteen pintakerroksissa ulotu viimeiseen kerrokseen, joka on kosketuksissa maalin kanssa. Täten itse maalaus voi olla tuhansia vuosia vanhempi kuin tutkijoiden analysoima kalsiitti kiven pinnassa.

Johtava tutkija, Bristolin yliopiston professori Alistair Pike, pitää tutkijaryhmän käyttämää metodia radiohiiliajoitusmenetelmää parempana.

Ohut kalsiumkarbonaattipeite sirottuu maalauksen päälle ajan kuluessa. Kyseessä on samanlainen prosessi kuin tippukivipylväiden tai tippukivipuikkojen muodostumisessa. Tämä peite sisältää pieniä määriä radioaktiivista uraania. Uraani hajoaa toriumiksi. Piken mukaan toriummäärä voi kertoa, kuinka kauan sitten kerrostumat muodostuivat.

Jotta tutkijat voisivat olla varmoja, että luolamaalaukset ovat neandertalilaisten tekemiä, tutkijoiden täytyy löytää maalaus, joka on yli 42 000 vuotta vanha.