Kulttuuri

Tutkimus: Henrik VIII:n turnajaisvammat saattoivat muuttaa Euroopan historiaa

Tutkijat uskovat, että Henrik sai harrastuksistaan aivovammoja, joiden takia harkitsevasta miehestä tuli arvaamaton muun muassa suhteessaan katoliseen kirkkoon. Se puolestaan tiesi historiallista mullistusta.

Muotokuva koristeellisissa kehyksissä.
Vuonna 1540 maalattu muotokuva Henrik VIII:sta. Maalaus on esillä Hampton Courtin palatsissa lähellä Lontoota. Kuva: Andy Rain /EPA

Aikakirjoihin arvaamattomana ja usein aggressiivisena jäänyt Englannin Tudor-kuningas Henrik VIII saattoi kärsiä rajuissa harrastuksissa saaduista aivovammoista, jotka vaikuttivat hänen käytökseensä, kertoo tuore tutkimus.

Sen mukaan on mahdollista, että Euroopan historia näyttäisi toisenlaiselta, jos Henrik olisi säästynyt kolhuilta ja pysynyt yhtä harkitsevaisena kuin hän nuoruudessaan näyttää olleen. 

Henrikin perusteellinen riitaantuminen Rooman kirkon kanssa johti pitkään ja myös veriseen aikakauteen, jolloin englantilaiset pakotettiin vaihtamaan katolinen uskonsa protestanttiseksi ja uskonasiat kuumensivat Euroopan valtioiden suhteet.

Hevonen kaatui kuninkaan päälle

Henrikin tiedetään kokeneen turnajaisissa kovia ja saaneen kahdesti ankaria iskuja myös päähänsä ollessaan 30–40-vuotias. Ensimmäisellä kerralla peitsi läpäisi hänen kypäränsä silmikon niin rajusti, että häneltä meni taju. Vuotta myöhemmin hän putosi pää edellä puroon yritettyään loikata sen ylitse seipään avulla.

Tutkimuksessa analysoitiin runsaasti aikalaisaineistoa, muun muassa Henrikin kirjoittamia kirjeitä. Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston neurologin Arash Salardinin mukaan Henrikin oireet viittaavat aivovammoihin.

Hänellä oli muistiongelmia, raivokohtauksia, päänsärkyä, unettomuutta ja masennusta, Salardin listaa Yalen yliopiston verkkosivulla.

Luonteenmuutoksen lopulliseksi laukaisijaksi epäillään tammikuun 1536 turnajaisonnettomuutta, jossa Henrikin hevonen kaatui hänen päälleen. Kuningas oli turman jälkeen tajuttomana kaksi tuntia.

Henrik unohteli ja kiivaili

– Historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että Henrikin käytös muuttui vuonna 1536, Salardin sanoo.

Hänen mukaansa mies, joka nuoruudessaan oli ollut älykäs ja rauhallinen ja tehnyt osuvia sotilaallisia ja poliittisia päätöksiä, muuttui yhä arvaamattomammaksi. Hän unohteli asioita, sai raivokohtauksia ja muutteli yllättäen mieltään.

Esimerkkinä Salardin kertoo, miten Henrik kiivastui sotilaille, jotka tulivat pidättämään hänen viimeistä vaimoaan Catherine Parria. Kuningas oli unohtanut antaneensa edellisenä päivänä pidätysmääräyksen.

Muina syinä Henrikin luonteen muuttumiselle on aiemmin pohdittu syfilistä, diabetesta tai lisämunuaissairautta eli Cushingin oireyhtymää. Yalen yliopiston tutkijoiden mukaan ne eivät kuitenkaan selitä hänen käytöstään yhtä aukottomasti kuin aivovaurioteoria.

Tutkimus on julkaistu Clinical Neuroscience -lehdessä.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä