Politiikka |

Tutkimus: Lainvalmistelussa on suuria puutteita

Perjantaina tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan lainvalmistelussa ei oteta riittävästi huomioon eri sidosryhmien näkemyksiä. Tutkimuksen mukaan myöskään uusien lakien kielteisistä vaikutuksista ei aina kerrota eduskunnalle.

Työntekijä selaa paperipinoa.
Kuva: Tiina Jutila / Yle

Suomessa hyväksytään vuosittain 800 uutta lakia tai lakimuutosta. Suomessa lainvalmistelua on moitittu usein siitä, että lait kirjoitetaan kiireessä ja niitä joudutaan jälkikäteen korjailemaan. Perjantaina tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan yksi suuri ongelma lakien valmistelussa on se, että vain suurimmat sidosryhmät, esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämän edustajat, pääsevät vaikuttamaan lakien valmisteluun.

- Lausuntoja meillä kyllä pyydetään laajastikin. Lausunnot pyydetään kuitenkin sen verran myöhäisessä vaiheessa suunnittelua, että merkittävimmät sisältöpäätökset on jo tehty, sanoo Itä-Suomen yliopistossa lainvalmistelusta väittelevä filosofian maisteri Auri Pakarinen.

Selvityksissä painotetaan talousnäkökohtia

Kävimme läpi vuoden 2009 aikana kaikki eduskunnassa annetut hallituksen esitykset. Ainoastaan noin puolessa oli arvioitu vaikutuksia kansalaisiin ja kansalaisryhmiin.

– Auri Pakarinen

Pakarisen mukaan uusien lakien vaikutuksia elinkeinoelämään ja julkiseen talouteen selvitetään huomattavasti innokkaammin kuin vaikutuksia tavalliseen kansalaiseen.

- Kävimme läpi vuoden 2009 aikana kaikki eduskunnassa annetut hallituksen esitykset. Näissä oli ainoastaan noin puolessa arvioitu vaikutuksia kansalaisiin ja kansalaisryhmiin. Vaikutuksia naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon oli selvitetty vain muutamassa prosentissa, kertoo tutkija Auri Pakarinen.

Lait valmistellaan eri ministeriöissä, mutta lähes kaikki lait tarkistetaan oikeusministeriössä. Oikeusministeriössä ollaan tyytyväisiä nykyiseen vaikutusten selvittämiseen lainvalmistelussa.

- Viime vuosina on nimenomaan haluttu selvittää sitä, miten uudet lait vaikuttavat taloudelliseen kasvuun ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Tämä on ollut kansainvälinen piirre ymmärrettävistä syistä, toteaa oikeusministeriön lainvalmisteluosaston päällikkö Pekka Nurmi.

Nurmi kuitenkin myöntää, ettei aina vaikutuksia arvioida riittävästi. Hänen mukaansa lainvalmistelussa olisi syytä selvittää kaikenlaisia vaikutuksia hyvin laajasti.

Politikointi näkyy lainvalmistelussa

Väitöstutkimuksen tehneen Auri Pakarisen mukaan lakien vaikutuksista ei aina kerrota eduskunnalle silloin, jos vaikutukset ovat jollekin ryhmälle kielteiset. Politiikanteko näkyy myös väitöstutkimuksessa.

- Tämä on ongelmallista. Tähän päädytään silloin, jos kyse on hallitukselle tärkeästä lakiuudistuksesta, jonka läpimeno on epävarmaa, sanoo Pakarinen.

Tilanne on tuttu myös oikeusministeriössä, jossa tarkistetaan lähes kaikki eduskuntaan menevät lait.

- Me tietysti toivoisimme sellaista kirkasta ja objektiivista analyysia, mutta ymmärrämme kyllä, että poliittinen päättäminen voi tapahtua hieman toisessa maailmassa kuin mitä me täältä tarkastelemme, sanoo oikeusministeriön lainvalmisteluosaston päällikkö Pekka Nurmi.

Keskustele uutisesta 48 kommenttia

Lainvalmistelussa ei oteta riittävästi huomioon eri sidosryhmien näkemyksiä, tuoreen väitöstutkimuksen mukaan. Uusien lakien kielteisistä vaikutuksista ei aina kerrota eduskunnalle. Naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon kiinnitetään huomiota vain harvoin. Miten lakien valmistelua tulisi kehittää?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Politiikka

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä