Kotimaa |

Tutkimus: Maalaiset ovat onnellisempia kuin kaupunkilaiset

Parisuhde ja hyvä terveys saavat ihmisen onnelliseksi asuinpaikasta riippumatta. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveyspalveluiden saatavuudella ei ole juurikaan merkitystä ihmisen onnellisuudelle.

Kesäinen maalaismaisema. Pellon vierellä näkyy sähköjohtojen lisäksi kaksikerroksinen navetta ja hieman ränsistynyt varastorakennus.
Kuva: Tuula Nyberg

Maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa ja taajamissa asuvat, selviää Onnellisuus erityyppisillä asuinalueilla -tutkimuksesta. Tutkimuksesta kertoo tänään perjantaina ilmestyvä Yhteiskuntapolitiikka-lehti.

Tutkijoiden mukaan ihmisen onnellisuutta selittävät parisuhde ja hyväksi koettu terveys, asuipa ihminen sitten missä tahansa.

Tutkimusalueiksi valittiin Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Turku. Tutkijat jakoivat asuinalueet neljään eri alueeseen: ne olivat kaupungin keskusta, esikaupunki, kuntakeskus ja maaseutu. Aineistona tutkijat käyttivät Alueellinen hyvinvointi ja terveys -aineistoa vuodelta 2010.

He päätyvät tuloksiin, joiden mukaan maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa asuvat. Muun muassa terveyspalveluiden ja julkisen liikenteen saatavuus eivät tutkimuksen mukaan juurikaan vaikuta ihmisen onnellisuuteen.  

Tutkijat olettivat, että onnellisimpia olisivat kuntakeskuksissa asuvat, sillä heillä on ulottuvillaan kaupunkien palvelut ja samaan aikaan maaseudun hyvät puolet. He arvioivat, että vaikutusta tulokseen olisi myös muun muassa sillä, että maaseudun vanhenevien asukkaiden heikkenevä terveys laskisi onnellisuutta. Oletukset eivät kuitenkaan pitäneet täysin paikkaansa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa 18

Suurin osa lukioista vaatii tai suosittelee omaa kannettavaa – katso kuntasi lukion tilanne

Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.

Suurin osa lukioista suosittelee tai jopa vaatii opiskelijoitaan hankkimaan oman kannettavan tietokoneen opintoja varten. Yle Uutiset kysyi asiaa lähes kolmelta sadalta lukiolta. Osassa lukioista kaikille opiskelijoille kustannetaan koneet omiksi, kun taas suurin osa lukiolaisista joutuu maksamaan sen omasta rahapussista. Osa ylioppilaskirjoituksista tehdään sähköisesti jo kahden vuoden päästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä