Terveys |

Tutkimus: Raivokohtauksien taustalla voi piillä elimistön tulehdus

Chicagon yliopiston tutkijat totesivat verikokeissa, että toistuvat raivokohtaukset ja toksoplasmoosi esiintyvät usein käsi kädessä. Lisätutkimuksilla aletaan selvittää, onko syy-seuraus-suhde todellinen.

Henkilöauton kuljettaja näyttää nyrkkiä tiellä kulkevalle.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Yhtäkkiä silmittömästi raivostuvien ihmisten elimistössä piilee keskimääräistä useammin alkueläimen aiheuttama tulehdus, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Toksoplasmoosi-infektio on vaarallinen raskaana oleville naisille, mutta muille se aiheuttaa yleensä vain vähän kuumetta ja väsymystä ja saattaa mennä ohi aivan oireettomanakin. Toksoplasmoosin saa useimmiten raa'asta lihasta ja kissan ulosteista. Sikiöön alkueläin voi siirtyä istukan läpi.

Kun toksoplasma gondii -alkueläimen on kerran saanut, siitä ei pääse eroon, vaan se jää iäksi piilottelemaan ihmisen elimistöön. Toksoplasma on arviolta kolmasosalla maailman ihmisistä, etelässä useammalla kuin pohjoisessa.

Toksoplasma voi jäädä oleilemaan myös aivokudokseen. Tutkijat ovat jo aiemmin arvelleet, että sillä saattaa olla yhteyttä useisiin psyykkisiin sairauksiin, muun muassa skitsofreniaan ja bipolaariseen mielialahäiriöön, sekä itsemurha-alttiuteen. 

Koeryhmissä selvä ero

Chicagon yliopiston tutkijat havaitsivat, että ihmisillä, jotka saavat raivokohtauksia esimerkiksi autoillessaan, toksoplasmaa on selvästi enemmän kuin muilla.

Diagnoosi on nimeltään toistuvien raivokohtauksien oireyhtymä, IED. Se on Yhdysvalloissa arviolta jopa 16 miljoonalla ihmisellä.

Chicagossa tehdyt verikokeet osoittivat, että 22 prosentilla niistä, joilla oli IED, oli myös toksoplasma. Kontrolliyhmässä se oli vain yhdeksällä prosentilla. Tutkittavana oli myös ihmisiä, joilla on muu psyykkinen sairaus kuin IED. Heistä toksoplasma todettiin 16 prosentilla.

Onko aggressiivisilla muita enemmän kissoja?

– Tuloksemme viittaavat siihen, että toksoplasma saattaa joillakin muuttaa aivojen kemiallista toimintaa tavalla, joka lisää aggressiivisuusriskiä, sanoo tutkimuksen johtaja professori Emil Coccaro.

Hän korostaa kuitenkin, että ilman lisätutkimuksia on liian varhaista sanoa, onko yhteys sattumaa. 

– Kyseessä saattaa olla tavallista voimakkaampi reaktio tulehdukseen tai aivojen suora reaktio loiseen. Kääntäen selitys voikin olla, että aggressiivisilla ihmisillä on muita enemmän kissoja tai he syövät raa'aksi jäänyttä lihaa enemmän kuin muut, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Royce Lee.

Mekanismin selvittämiseksi Chicagon yliopistossa jatketaan tutkimuksia.  Tähänastisista tuloksista voi lukea Science Daily -lehdestä.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä