Tästä huolimatta tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa. Tytöt ja pojat pitivät yhteiskuntaoppia hyvin hyödyllisenä.

- Tytöt pärjäävät ja osaavat. Mutta he eivät välttämättä sillä tavalla ymmärrä olevansa hyviä, kuvailee yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Ouakrim-Soivio Opetushallituksesta.

Vastaava tulos on tullut esille myös Pisa-tutkimuksissa, joissa suomalaiset koululaiset ovat menestyneet hyvin.

- Pojat ymmärtävät osaamisensa arvon, vaikka osaamistaso ei olisikaan yhtä hyvä kuin tytöillä, Ouakrim-Soivio kuvailee.

Hän korostaa kuitenkin, että tyttöjen ja poikien taidoissa ei ollut tämän tutkimuksen mukaan eroja.

Ruotsinkieliset ymmärtänevät historiansa suomenkielisiä aiemmin

Kyselyyn vastanneet ruotsinkieliset oppilaat pitivät myös historian tuntemista tärkeänä. Suomenkielisillä yhteiskuntaopin tärkeys painottui.

- Tämä liittynee omaan kieleen ja kulttuuriin, valtakulttuurissa elävät suomenkieliset ymmärtävät tällaiset asiat kenties myöhemmällä iällä, Ouakrim-Soivio uumoilee.

Tutkimuksen mukaan suomenkieliset kuitenkin menestyivät ruotsinkielisiä paremmin molempien aineiden opiskelussa. Tätä voi selittää esimerkiksi se, että oppilaan kotikieli on ruotsi, mutta koulukieli suomi.

Tutkimustulosten mukaan vanhempien koulutuksella ja oppilaan omilla pyrkimyksillä on vaikutusta oppimiseen. Nuoret, joiden vanhemmat olivat ylioppilaita, pärjäsivät historiassa ja yhteiskuntaopissa paremmin kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapset. Myös he, jotka tähtäsivät lukioon, menestyivät paremmin kuin ammatilliseen koulutukseen aikovat.

Opetushallitus on tehnyt vastaavia tutkimuksia oppilaiden matematiikan ja äidinkielen taidoista vuodesta 1998. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun historian ja yhteiskuntaopin osaamista tutkittiin.

Tutkimus tehtiin viime keväänä 9-luokkalaisille. Siihen osallistui runsaat 4 720 oppilasta 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta.