Kotimaa |

Tutkimus: Yhteiskunta kiinnostaa poikia enemmän kuin tyttöjä

Historia ja yhteiskuntaoppi kiinnostavat enemmän peruskoulunsa päättäviä poikia kuin tyttöjä, kertoo Opetushallituksen tuore tutkimus. Peruskoululaispojat kokevat oman osaamisensa historiassa ja yhteiskuntaopissa paremmaksi kuin mitä tytöt ajattelevat omasta osaamisestaan. Tutkimukseen vastanneet pojat kertoivat myös tyttöjä useammin pitävänsä historian ja yhteiskuntaopin opiskelusta.

Oppilas selaa yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin kirjaa.
Tutkimuksen mukaan peruskoulun yhteiskuntaoppi kiinnostaa poikia enemmän kuin tyttöjä. Kuva: Yle

Tästä huolimatta tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa. Tytöt ja pojat pitivät yhteiskuntaoppia hyvin hyödyllisenä.

- Tytöt pärjäävät ja osaavat. Mutta he eivät välttämättä sillä tavalla ymmärrä olevansa hyviä, kuvailee yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Ouakrim-Soivio Opetushallituksesta.

Vastaava tulos on tullut esille myös Pisa-tutkimuksissa, joissa suomalaiset koululaiset ovat menestyneet hyvin.

- Pojat ymmärtävät osaamisensa arvon, vaikka osaamistaso ei olisikaan yhtä hyvä kuin tytöillä, Ouakrim-Soivio kuvailee.

Hän korostaa kuitenkin, että tyttöjen ja poikien taidoissa ei ollut tämän tutkimuksen mukaan eroja.

Ruotsinkieliset ymmärtänevät historiansa suomenkielisiä aiemmin

Kyselyyn vastanneet ruotsinkieliset oppilaat pitivät myös historian tuntemista tärkeänä. Suomenkielisillä yhteiskuntaopin tärkeys painottui.

- Tämä liittynee omaan kieleen ja kulttuuriin, valtakulttuurissa elävät suomenkieliset ymmärtävät tällaiset asiat kenties myöhemmällä iällä, Ouakrim-Soivio uumoilee.

Tutkimuksen mukaan suomenkieliset kuitenkin menestyivät ruotsinkielisiä paremmin molempien aineiden opiskelussa. Tätä voi selittää esimerkiksi se, että oppilaan kotikieli on ruotsi, mutta koulukieli suomi.

Tutkimustulosten mukaan vanhempien koulutuksella ja oppilaan omilla pyrkimyksillä on vaikutusta oppimiseen. Nuoret, joiden vanhemmat olivat ylioppilaita, pärjäsivät historiassa ja yhteiskuntaopissa paremmin kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapset. Myös he, jotka tähtäsivät lukioon, menestyivät paremmin kuin ammatilliseen koulutukseen aikovat.

Opetushallitus on tehnyt vastaavia tutkimuksia oppilaiden matematiikan ja äidinkielen taidoista vuodesta 1998. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun historian ja yhteiskuntaopin osaamista tutkittiin.

Tutkimus tehtiin viime keväänä 9-luokkalaisille. Siihen osallistui runsaat 4 720 oppilasta 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

Keskustele uutisesta 28 kommenttia

9.luokkalaiset pojat ovat tyttöjä kiinnostuneempia historiasta ja yhteiskuntaopista. Opetushallituksen mukaan peruskoululaispojat kokevat osaamisensa tyttöjä paremmiksi historiassa ja yhteiskuntaopissa. Miksi yhteiskunta ja historia eivät kiinnosta tyttöjä?

Siirry keskusteluun

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa 4

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä