Sää |

Tuuli

Kuvassa katolla oleva tuuliviiri.
Kuva: YLE / Anssi Leppänen

Tyypillisesti tuulen suunta ja nopeus määräytyvät ilmanpaine-erojen perusteella. Erilaisten tuuli-järjestelmien koko vaihtelee koko maapallolaajuisista tuulista pieniin ilmapyörteisiin.

Maapallon suuremmat tuulijärjestelmät aiheutuvat alun perin siitä, että auringonsäteily jakautuu epätasaisesti maanpinnalle. Päiväntasaaja saa suurimman osan säteilystä, ja lämpöä virtaa kohti kylmempiä napa-alueita sekä lämpimissä merivirroissa että ilmakehässä.

Paitsi lämpötila-, myös paine-erot pyrkivät tasoittumaan ilmakehässä. Ilma ei kuitenkaan pääse virtaamaan suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen, maapallon pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima muuttaa ilman liikesuuntaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla ilma virtaakin matalapaineen ympäri vastapäivään, eteläisellä puoliskolla myötäpäivään.

Tuulen suuntaan ja voimakkuuteen vaikuttaa myös kitka. Maanpinnan yllä kitka on suurempi kuin meren yllä, sen vuoksi tuuli puhaltaa merellä voimakkaammin. Sääkartoilla tuulen suuntaa kuvataan tuulinuolin. Kun nuolen kärki osoittaa pohjoiseen, puhaltaa etelätuuli. Tuulen suunta kertoo siis sen, mistä päin tuulee.

Tuulen nopeutta voidaan kuvata sekä numeroarvoin että sanallisesti. YLE: n sääennusteissa numeroarvot ovat aina metreinä sekunnissa (m/s), mutta etenkin ulkomailla käytetään myös muita yksiköitä.

Merialueille annetaan ympäri vuoden tuulivaroituksia, kun tuulen nopeuden ennustetaan olevan vähintään 14 m/s. Veneilykaudella annetaan huomautus veneilijöille, kun tuulen nopeuden odotetaan olevan enimmillään 11-13 m/s. Sekä havainnoissa että ennusteissa mainitaan aina kymmenen minuutin keskituuli, puuskissa tuuli voi olla selvästi voimakkaampaa. Kun tuuli yltyy myrskyksi, sen keskinopeus on vähintään 21 m/s ja hirmumyrskyssä tuulee jo vähintään 32 m/s. Suomen merialueilla suurin mitattu keskituulennopeus on 31 m/s. Jos myrsky on voimakas, tuuli saattaa olla myös maa-alueilla vaarallisen voimakasta kaataen puita ja repien kattopeltejä.

Myrskytuulet puhaltavat harvoin kesäaikaan, sen sijaan etenkin alkukesästä puhutaan sääennusteissa merituulesta. Merituuli voi syntyä, kun meri on vielä kylmä ja aurinko lämmittää tehokkaasti maanpintaa. Maalla ilma kohoaa lämmetessään ja mereltä alkaa virrata tilalle kylmempää ilmaa. Merituuli viriää aamupäivän aikana ja on voimakkaimmillaan iltapäivällä. Illalla merituuli laantuu kokonaan. Näin ollen merituulipäivänä rannikolla voidaan mitata korkein lämpötila aamupäivän aikana ja tuulen voimistuessa lämpötila lähtee laskuun. Toisaalta merituuli pitää usein rannikon selkeänä.

Takaisin sääsanastoon

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Sää

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä