Forssalaiset tekstiilitaiteilijat, suunnittelijat ja tekstiilitehtaiden insinöörit muistavat hyvin kivuliaat hetket parinkymmenen vuoden takaa. Silloin he saivat eettisesti todella rankan työtehtävän: oli mentävä forssalaisten tekstiilitehtaiden pitkiin kellareihin perkaamaan tuhansia hyllymetrejä kangasnäytteitä, mallipiirustuksia, värimalleja, rakennuspiirustuksia, työkirjoja ja kaikkea muuta materiaalia, mitä Forssaan oli kertynyt 150 vuoden aikana. Niin kauan kehruu- ja kutomakoneet olivat Forssassa jyskyttäneet.

Työtehtävä oli selvä: materiaali oli seulottava, pakattava laatikoihin ja pistettävä matkaan Mikkeliin, Elinkeinoelämän keskusarkistoon säilöön.

Rekat veivät mukanaan Forssan elävän historian ja ison osan suomalaista tekstiiliteollisuusperinnettä. Jo tuolloin Forssassa syntyi keskustelu siitä, eikö forssalainen historia kannattaisi säilöä sen syntysijoilla? Eikö Forssaan pitäisi perustaa valtakunnallinen tekstiilimuseo, joka palvelisi vähintään tutkijoita? Museo, josta kenties hyvällä onnella voisi muodostua myös nähtävyys.

Nyt kun myös forssalainen tekstiiliteollisuus itse on kuollut ja haudattu - viimeisiä kutomakoneita puretaan parhaillaan Finlaysonin teollisuusalueella laivattavaksi tiettävästi Pakistaniin - on ajatus valtakunnallisen tekstiilimuseon perustamisesta Forssaan herännyt jälleen.

Tulen toi Forssaan Hämeen taidetoimikunta, joka pisti forssalaiset miettimään sitä, kuinka savupiipputeollisuuden alasajon jälkeen tyhjilleen jääneet tehdaskiinteistöt ovat Suomessa monin paikoin jo täyttyneet kulttuuritoimijoista. Tulokset näkyvät sekä kannattavuuslaskelmissa että paikkakuntien piristymisessä.

Museolle hyvät perusteet Forssassa

Taidekriitikko, kuraattori Hannu Castrén sanoo, että valtakunnallisen tekstiilimuseon perustamiselle Forssaan on sekä taiteelliset että kulttuuriset perusteet.

- Tekstiiliteollisuuden lakkauttaminen Suomesta on tapahtunut surullisella vauhdilla. Teollisuuslaitokset ja osaaminen, henki, historia ja tapa Forssassa katsoa maailmaa tekstiilin ja tekstiiliin sisältyvän kauneuden kautta, antavat myös pohjan tuoda tekstiili toisella tavalla esiin, sanoo Castrén.

- Muualla Euroopassa on tapahtunut paikoin niin, että kun teollisuus on kuollut, niin kulttuuri on tehnyt kaupungista globaalisti näkyvän. Tämä saattaa olla myös Forssalle suuri mahdollisuus.

- Monissa teollisuuskaupungeissa, kuten esimerkiksi Glasgow'ssa, teollisuushallit on muutettu luovan yrittämisen käyttöön ja kaupungissa on tapahtunut uusi nousu. Pelkästään Bilbaossa kuuluisan arkkitehdin rakentama taidemuseo on saanut aikaan sen, että luovan talouden tutkijat ja professorit puhuvat jatkuvasti Bilbaon ihmeestä.

- Miksei jo tässä vaiheessa voitaisi Forssassa ottaa tavoitteeksi Forssan Ihme! Enkä nyt puhu pelkästään valtakunnallisesta taidemuseosta, vaan kaikesta siitä esteettisestä tiedon ja taiteen pohjasta, mikä liittyy tekstiiliin, toivoo Castrén.