Uhattu perhe ei koskaan tiedä, mistä hyökkäys tulee
Suomesta puuttuu yhtenäinen järjestelmä vainottujen perheiden auttamiseksi. Entisen puolison ahdistavat soitot, ikkunoiden takana vaaniminen ja asuntoon luvatta tunkeutuminen kärjistyvät yleensä poliisin kutsumiseen paikalle.
- Kyllähän poliisi on melko voimaton kaiken kaikkiaan. Neuvoja annetaan mikä voidaan ja osataan. Tietysti pahimmissa tapauksissa voidaan ottaa väkivallan tekijä poliisin haltuun, mutta hän pääsee tiettyjen aikamäärien jälkeen vapaaksi ja mahdollisesti jatkaa sitten sitä kiusaamista, ylikonstaapeli Markku Jaatinen Etelä-Savon poliisilaitokselta kuvailee.
Poliisin avulla vainoajalle voi saada lähestymiskiellon, mutta useinkaan siitä ei ole apua. Lähestymiskiellon rikkomisesta kun saa vain sakot.
Uusi lakialoite on jo eduskunnassa
Vainoamisen kriminalisoiva lakialoite on eduskunnan käsittelyssä. Aloitteessa esimerkiksi entisen puolison seuraamisesta ja pelkoa aiheuttavista yhteydenotoista tuomittaisiin sakkoon tai vankeuteen yhdeksi vuodeksi. Kymmenkunta Euroopan maata on jo kriminalisoinut vainon. Viola - väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola Mikkelistä pitää tärkeänä, että Suomi seuraa muiden mallia.
- Jos lähestymiskiellot eivät auta niin kyllä silloin pitää selkeästi olla vahvempi laki ja vahvemmat rankaisukeinot. Näille ihmisille tulee myös oikeussubjektin asema ja he voivat vaatia korvauksia siitä, mitä vainoaminen on aiheuttanut heille.
Turvalaitteita ahdistelluille
Mikkelin kaupunki on aloittanut turvalaitteiden jakamisen ahdistelun ja uhkailun kohteiksi joutuneille perheille. Viola väkivallasta vapaaksi ry:n kanssa yhteistyössä jaettavat hälytyslaitteen antavat turvaa tilanteissa, joissa ex-puoliso on ryhtynyt vainoamaan entistä kumppaniaan. Pelkästään Mikkelin alueella on lukuisia ahdistelusta kärsiviä perheitä.
- Kun pariskunta on eronnut, toinen puolisoista ei pysty jättämään entistä perhettänsä rauhaan vaan yrittää lähestyä heitä monella tavalla uhkaamalla. Lievimmillään se voi olla puhelimella häirintää, voi tulla kymmeniä tai satoja soittoja ja tekstiviestejä kellonajasta riippumatta tai vakavammissa tapauksissa se voi olla auton renkaitten puhkomista, omaisuuden rikkomista, väkivallalla uhkailua...koskaan se perhe ei voi tietää mistä se hyökkäys tulee, Violan toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola kuvailee vainoa.
Mikkelin Viola Väkivallasta Vapaaksi ry järjesti vuodenvaihteen tienoilla ensimmäisen hälytysjärjestelmän ahdistelun ja uhkailun kohteeksi joutuneelle perheelle. Murtohälyttimet kertovat perheelle jos entinen asuinkumppani yrittää tunkeutua sisälle asuntoon ilman lupaa.
- Kun siinä tilanteessa ei välttämättä kännykkä pysy kädessä, että osaisi edes soittaa 112:seen, niin hälyttimen yhtä nappia pystyy ehkä painamaan. Ja aika nopeasti perheet ovat saaneet apua, vartiointiliike on ollut paikalla muutamassa minuutissa. Että kyllä se luo turvallisuudentunnetta, ja se antaa myös lapsille jotain mahdollisuuksia jos he on yksin kotona, Mehtola kertoo.
Viola onnistui neuvottelemaan Mikkelin kaupungin kanssa harvinaislaatuisen sopimuksen, jonka mukaan kaupunki antaa hälytysjärjestelmät niitä tarvitseville. Vaikka ex-puolison vainoamisen kohteena olevia perheitä on paljon - pelkästään Mikkelin seudulla useita.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Pettuleipää koululaisille Lustossa
Koululaisten leipä on tiukassa Metsämuseo Luston pettupajoissa. Jauhojen raaka-aine pitää irrottaa puusta ja jalostaa leivän jatkeeksi. Työvaiheita on monia ja monet niistä raskaita, kuten isojen pöllien kuoriminen ja käsikivillä jauhaminen.
Olavinlinnan keittiöremonttiin lisärahaa 300 000 euroa
Olavinlinnan kunnostustöihin on esitetty määrärahaa hallituksen lisäbudjettiesityksessä. Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen lisättiin Olavinlinnan osalle 300 000 euroa, jolla korjataan keittiön asbestiongelmia.
ESEn kaukolämpö kävi kaupaksi edellisvuotta heikommin
Lämmin talvi näkyy yhtiön tuloksessa. ESE-konserni maksaa omistajalleen Mikkelin kaupungille vähän yli 4 miljoonaa euroa osinkoina ja lainan korkoina. Osingon osuus on lähes 2,9 miljoonaa.
“MPY:n rahat piti laittaa valokuituun”
Sulkavalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kari Partanen on harmissaan, että alueellisten puhelinyhtiöiden rahat paloivat maailmalla maakunnallisen kuituverkon sijasta.
MPY:n johto sai sapiskaa omistajilta
Osuuskunnan luottamuslauseesta huolimatta yhtiö joutuu muuttamaan hallintorakennettaan. Osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä tulee olemaan jatkossa eri hallitus.
Puumalassa laskettiin hintalappu kuntaliitosneuvotteluille
Laskennassa otettiin huomioon luottamushenkilöiden kulut. Matkakustannukset suurin menoerä.
Metsähaketta palaa entistä enemmän Etelä-Savossa
Ensiharvennusten pienpuuta palaa eniten. Kantojen osuus hakkeesta on 5 prosenttia.
Etelä-Savo kritisoi liikennepoliittista selontekoa
Itä-Suomen osuus kehittämishankkeiden rahoista on vain 1,5 prosenttia. Suomen maanteiden liikenteestä 12,5 % ajetaan Itä-Suomessa.
MPY:n johdolle selkeä luottamuslause osuuskuntakokouksessa
Ennätysvilkas osuuskuntakokous myönsi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle luottamuslauseen äänin 365 - 138. Jäsenen vaatimaa erityistilintarkastusta ei tehdä, mutta yhtiö laatii uuden omistajastrategian syksyyn mennessä.
MPY:n tappioita ruoditaan osuuskuntakokouksessa
Osuuskunnan jäsen vaatii erityistilintarkastusta ja hallituksen aseman selvittämistä. Taustalla on yhtiön historiallisen suuret tappiot, jotka syntyivät liiketoiminnan laajentumisesta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.