Kilpailu Pohjoisnavan ympäristön luonnonvaroista kiihtyy

Vuonna 1996 toimintansa aloittaneeseen Arktiseen neuvostoon kuuluvat Yhdysvallat, Venäjä, Kanada, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Lisäksi neuvoston työhön ottavat osaa arktisen alueen alkuperäiskansat.

Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Støre sanoi ennen kokousta, että Arktiksen sulaminen avaa lukuisia mahdollisuuksia öljyn ja maakaasun etsintään ja laivaliikenteelle, vaikka ilmaston lämpeneminen muuten onkin haitallinen alueelle. Støre korosti, että aluetta pitäisi hyödyntää rauhanomaisen yhteistyön merkeissä.

Yhdysvaltain kansallinen geologian laitos arvioi, että Arktiksen alueella saattaa olla 13 prosenttia maailman vielä löytämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia vielä löytämättömistä maakaasuvaroista.

Yhdysvaltalaisarvion mukaan Arktiksen alueella on 90 miljardia barrelia öljyä, mikä olisi riittävä määrä tyydyttämään maailman nykyisen öljynkysynnän kolmeksi vuodeksi.

Vuonna 2007 Arktiksen kesäjää kutistui pienimmilleen sitten satelliittimittausten aloittamisen. Ilmaston lämpeneminen saattaa mahdollistaa myös laivaliikenteen luoteisväylällä, joka on meritie Atlantilta Tyynellemerelle Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse. Luoteisväylä on tavallisesti jäässä koko vuoden mutta kesällä 2007 satelliittikuvat paljastivat väylän jääpeitteen sulaneen.

Kilpailu luonnonvaroista kasvattaa jännitteitä

Luonnonrikkaudet ja väylät ovat myös mahdollisia kiistan aiheita, ja kilpailu luonnonvaroista kasvattaa samalla sotavoimien läsnäoloa alueella. Sotilasliitto Nato on ilmoittanut hakevansa aiempaa suurempaa roolia arktisella alueella, ja Venäjä aikoo myös sijoittaa alueelle sotilasyksikköjään.

Sekä Tanska että Venäjä pitävät pohjoisnapaa omana alueenaan, ja vuonna 2007 venäläinen tutkimusretkikunta vei sukellusveneellä pohjoisnavan alle noin 4000 metrin syvyyteen merenpohjaan Venäjän lipun.

Venäjän mukaan Lomonosovin harjanteeksi kutsuttu vedenalainen vuorijono ylettyy Siperian mannerjalustaan, mikä antaisi Venäjälle oikeuden alueeseen.

- Kaikilla arktisen alueen rantavaltioilla on yhtäläinen intressi vakauteen, Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Støre sanoi. Norjan ulkoministerin mukaan alueella saatetaan tarvita nykyistä laajempaan sotilaallista läsnäoloa.

- Mitä enemmän toimintaa siellä on, sitä suurempi on rannikkovaltioiden vastuu järjestyksen ylläpitämisestä, Støre sanoi.

Yhdysvaltain varaulkoministeri James Steinberg sanoi maansa etsivän yhteistyötä Venäjän ja muiden arktisen alueen valtioiden kanssa.

Uutistoimisto Reutersin haastattelussa Steinberg sanoi pitävänsä luoteisväylää kansainvälisenä meriväylänä. Kanadan mukaan väylä kulkee sen aluevesillä ja siten väylä on Kanadan määräämisoikeuden alla. Steinberg toivoi, että kiista saataisiin ratkaistua.

Jääpeitteen sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta

Arktisella alueella ilmaston lämpeneminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin maapallon lämpeneminen keskimäärin. Sulavan lumen ja jään alta paljastuu tummaa pintaa, joka imee lämpöä ja kiihdyttää lämpenemistä. Jään sulaminen uhkaa arktisen alueen alkuperäiskansojen elinkeinoja ja alueen eläimistöä kuten jääkarhuja.

Ilmastoaktivismistaan Nobelin palkinnon saanut Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore yritti tiistaina pidetyssä konferenssissa herätellä maailman maita jäätikköjen sulamisen vaaroihin.

- Jää sulaa Arktiksella ja Grönlannissa nopeammin kuin pahimman tapauksen skenaarioissa muutama vuosi sitten ennakoitiin, Gore sanoi. Uhkana on merenpinnan nouseminen ja useiden rannikkoalueiden joutuminen veden valtaan. Himalajan jäätikköjen sulaminen haittaisi vakavasti satojen miljoonien ihmisten vedensaantia ja viljelyä Aasiassa.

- Jää sulaa myös läntisellä Etelänapamantereella ja vuoristoalueilla eri puolilla maapalloa. Sitä paitsi ikirouta sulaa, Gore varoitteli.

Ikiroudan sulaminen johtaa erittäin vahvan kasvihuonekaasun, metaanin, vapautumiseen muun muassa Siperiassa, mikä entisestään kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.