ILMIÖITÄ: Turkin mediasotaa käydään miljardisakoillakin

”Kylmäverinen murha” luonnehti erään Dogan Media Groupin omistaman lehden toimittaja verosakkoa, jonka yhtiö sai syyskuussa. Turkin veroviranomaiset räväyttivät 1,7 miljardin euron sakon Doganille, perusteenaan maksamattomat verot kolmen vuoden ajalta.

Turkin suurin mediayhtiö omistaa sekä maan myydyimpiä sanomalehtiä että katsotuimpia televisiokanavia. Miljardisakko vastaa yli kolmea neljäsosaa koko yhtiön arvosta ja se on tuomittu laajasti.

Myös EU:n ja Etyjn edustajat sekä useat sananvapausjärjestöt pitävät sakkoa kohtuuttomana ja hälyttävänä. Miljardisakko on tähän mennessä merkittävin isku tapahtumasarjassa, jota on alettu pitää Turkissa mediasotana.

Pääministeri Erdogan vs. liikemies Dogan

Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin ja sakon saaneen Dogan-yhtiön omistajan Aydin Doganin välit tiedetään Turkissa vihamielisiksi.

Julkisuudessa puhkesi avoin sanaharkka kahden mahtimiehen välille, kun Dogan-yhtiön omistamat tiedotusvälineet penkoivat Saksassa paljastunutta korruptioskandaalia. Siellä toiminut turkkilainen Deniz feneri –hyväntekeväisyysjärjestö jäi kiinni vakavista petoksista ja jäljet johtivat jo hyvin lähelle Turkin islamilaistaustaisen hallituspuolueen, AKP:n johtohahmoja.

Samoihin aikoihin oli käynnissä viime maaliskuussa järjestettyjen kunnallisvaalien kampanjointi, jonka yhteydessä pääministeri Erdogan kehotti avoimesti kannattajiaan boikotoimaan Doganin omistamia tiedotusvälineitä.

Taiston ollessa kiivaimmillaan veroviranomaiset iskivät ensimmäisen kerran. Doganille rapsahti puolen miljardin dollarin, eli noin 350 miljoonan euron, sakko epäselvyyksistä osakekaupoissa.

Dogan ja hänen omistamansa tiedotusvälineet raivostuivat – sakko yhdistettiin välittömästi meneillään olevaan korruptioskandaaliin, josta raportointia pääministeri ei voinut sietää. Hallitusta kritisoiva media piti Turkissa itsestään selvyytenä, että sakko oli keino lopettaa liian kiusalliseksi käyneet toimittajien tutkimukset.

Ilmeisesti tätä epäiltiin myös EU:ssa, sillä laajentumiskomissaari Olli Rehnkin ilmoitti valvovansa asian kehittymistä tarkasti ja miettivänsä tarkemmin EU-jäsenehdokas Turkin sananvapautta.

Tukahduttaako hallitus vapaata mediaa?

Turkkia pitkään hallinnut, maallisuutta korostava eliitti ja nykyisen opposition kannattajat ovat huolissaan äänensä häviämisestä tiedotusvälineiden kentältä. Islamilaistaustaisen AKP:n hallitsemassa, mutta valtiomuodoltaan ehdottoman maallisessa Turkissa Dogan-yhtiö on viimeinen suuri, maallinen ja liberaali mediatalo.

Huoli tiedonvälityksen monipuolisuudesta heräsi jo ennen kahta jättisakkoa ja pääministerin boikotointikehotusta. Viime vuonna nimittäin maan toisiksi suurin mediayhtiö Sabah-ATV meni sijoitusyhtiö Calik Holdingille, jonka johdossa on pääministeri Erdoganin vävy.

- Sabah-ATV -yhtiö siirrettiin hallitusta lähellä olevalle sijoitusyhtiölle. Nyt mediaryhmän uutiset noudattavat virallista, hallituksen politiikkaa kannattavaa linjaa, kommentoi eräs Doganille työskentelevä toimittaja.

Myös hallitukselle kriittisten medioiden palveluksessa olevista toimittajista osa pelkää, että AKP rakentaa itselleen uskollista mediaa. Sabah-ATV –yhtiön oston lisäksi on Turkissa kasvanut myös islamilainen, vanhoillinen AKP:n media vuoden 2002 valtaantulon jälkeen.

Aluksi vanhoillisen islamilaisen median kasvu varmasti lisäsi tiedonvälityksen monimuotoisuutta, ovat monet asiantuntijat huomauttaneet. Ennen AKP:ta vallassa olleen maallisen valtiojohdon ja mediatalojen välillä kukoistivat hyvin poliittiset ja osin jopa korruptoituneet suhteet. Nyt AKP:n uhkaamaksi itsensä kokevat maaliset mediayhtiöt kasvoivat nykyiseen kokoonsa osittain juuri entisen hallinnon suojeluksessa.

Perimmäisenä syynä maallisten piirien nykyiseen huoleen on pelko siitä, että islamilaistaustainen AKP on muutenkin saanut liikaa valtaa. Se on Turkin ainoa hallituspuolue ja vielä yli seitsemän vuotta valtaantulonsa jälkeen erittäin suosittu, kannatuslukemat ovat nykyisin vajaan 40 prosentin luokkaa. Puolueelle ei myöskään tunnu löytyvän kunnollista ja uskottavaa vastusta maan hajallaan olevasta oppositiosta.

Pääministerille oli varmasti yllätys, että viimeisin 1,7 miljardin sakko on saanut niin valtavan kansainvälisen huomion. Sakko on tuomittu ”Hyökkäyksenä kritisoimisen vapautta vastaan” aina arvovaltaista New York Timesiä myöten. AKP:n ja pääministeri Erdoganin aikana sananvapaus on kuitenkin parantunut Turkissa roimasti ja monista entisistä tabuista voi nykyisin kirjoittaa ja puhua hyvin avoimesti. Ehkä myös sen takia nyt langetettu verosakko on herättänyt laajaa huolta ja hämmästystä lännessä. Onko Turkin tehokkaasta demokratisoinnista tunnettu Erdogan nujertamassa vapaata lehdistöä? Pääministeri on tyrmännyt epäilykset.

- Mielestäni on väärin sekoittaa keskenään valtion virastojen rutiinitoimia ja sananvapautta, kommentoi Erdogan uutistoimisto Anatolialle.

Sakko on neuvoteltavissa

Kukaan Turkissa tuskin väittää, että miljardisakot saaneen Dogan-yhtiön toimintakaan olisi ollut putipuhdasta ja etteikö yhtiö olisi ansainnut ainakin osan verosakoistaan. Myös Turkin ulkopuolelta asiaa kommentoineet ovat painottaneet, että mitään veroetuuksia tai vilppejä ei tietenkään pidä sallia mutta annettujen sakkojen on oltava suhteessa tehtyyn rikkeeseen.

Paikallisen käytännön mukaan verosakko on vielä neuvoteltavissa. Turkissa pohditaan, että onko Doganin jättisakko todella menossa maksuun ja jos on, niin kuinka suuri osa siitä. Koska syytettä veropetoksista ei ole, on vielä mahdollista sopia neuvottelupöydässä maksettavasta summasta. Usein yritykset päätyvät maksamaan noin 10-20 prosenttia alkuperäisestä sakosta, mikä tietysti Doganin saamasta 1,7 miljardista on yhä merkittävä summa. Tiedotusvälineissä on liikkunut rumia huhuja jopa siitä, että sakosta olisi tarjottu armahdusta, jos Doganin tiedotusvälineiden kovimmat hallituskriitikot erotetaan tehtävistään.

Turkin mediasota tuskin on vielä nähnyt viimeistä taisteluaan. Sen verran syvä on jako ja epäluulo Turkin maallisuutta kannattavan kansanosan ja maan islamilaistaustaisen hallinnon välillä.