Ulosoton kautta peritään veroja, julkishallinnollisia maksuja, sakkoja ja yksityisoikeudellisia saatavia. Perintätoimistot saavat vuosittain yli neljä miljoonaa toimeksiantoa saataviaan odottavilta yrityksiltä tai julkishallinnollisilta laitoksilta.

Viime vuonna ulosoton kautta saatiin perittyä yli 700 miljoonaa euroa maksamattomia laskuja ja ulosoton kustannuksia. Vuosittain ulosotto tulouttaa valtiolle 50 miljoonaa euroa, josta 35 miljoonaa euroa tulee kotitalouksilta.

Velallinen kustantaa ulosoton

- Ajatuksena on, että kun velalliset tavallaan aiheuttavat ulosoton, he maksavat siitä aiheutuneet kulut. Ulosoton kustannukset ovat 80 miljoonaa euroa vuodessa, velalliset maksavat tästä summasta 50 miljoonaa perintäkuluina, selvittää johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen Helsingin ulosottovirastosta.

Perintätoimisto Intrum Justitian lakiasianjohtaja Jyrki Lindström kertoo, että perintätoimistot saavat perittyä niille tulleista laskuista noin 80 - 90 prosenttia. Keskimääräinen velka vaihtelee Lindströmin mukaan 50 ja 200 euron välillä.

- Perintätoimisto lähettää velalliselle ensin maksumuistutuksen, ja sitten kaksi maksukehotusta. Jos laskua ei tässä vaiheessa makseta, se siirtyy oikeuden käsittelyn jälkeen ulosottoon.

Velka voi nelinkertaistua

Esimerkiksi sadan euron saatavan maksumuistutus ja -kehotus aiheuttavat velalliselle noin 45 euron kulut. Oikeudenkäyntikulut ovat runsaat 210 euroa. Tässä vaiheessa sadan euron velasta joutuu siis maksamaan yli 355 euroa.

Maksettavaa tulee vielä lisää, kun ulosotto alkaa, sillä jokaisesta maksuerästä osa menee perintäkuluihin. Mitä pienemmän summan maksaa, sitä suurempi osuus menee kuluihin. Esimerkiksi enintään 14 euron maksuerästä menee kuluihin 2,5 euroa, kun yli 8 400 euron maksuerästä kuluja peritään 185 euroa.

Jos esimerkin 355 euroon kasvanutta velkaa lyhennettäisiin 50 euroa kerralla, menisi jokaisesta erästä 7 euroa kuluihin. Näin lopullinen maksettava nousisi yli 400 euroon.