Talous

Unohtuiko rekisteröinti? Kymmeniä suomalaisyrityksien tavaramerkkejä kaapataan vuosittain

Suomalaisyrityksien tuotemerkkejä kaapataan kymmeniä vuodessa. Silti yritykset rekisteröivät omia merkkejään edelleen huonosti. Maineikas kenkäsuunnittelija Minna Parikka on taistellut Kiinassa jo vuosia saadakseen oman merkkinsä takaisin.

Minna Parikka
Kuva: Yle

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka perusti yrityksen kymmenen vuotta sitten ja sai bisneksen nopeasti lentoon. Nyt design-kenkien jälleenmyyjiä on lähes sadassa maassa Etelä-Afrikkaa ja Kiinaa myöten. Minna Parikka Shoes -tuotemerkki on rekisteröity EU:ssa.

Mutta Kiinan markkinoille mentäessä hän sai huomata, että saman merkin olikin rekisteröinyt joku muu - kiinalainen yritys, joka on rekisteröinyt useita merkkejä monilta eri aloilta.

Kiinalainen kaappaaja ei ole antanut summaa, jolla voisimme ostaa oman nimemme takaisin

– Minna Parikka

– Se ei ole käyttänyt meidän brändiä mihinkään, ainakaan vielä.

Parikka voi tehdä edelleen kauppaa Kiinaan omalla nimellä, mutta merkin kaapannut yhtiö voi alkaa käyttää hänen nimeään milloin tahansa mihin tahansa.

Merkin kaapannutta yhtiötä vastaan käyty oikeudenkäynti Kiinassa päättyi tappioon kahden vuoden vuoden taistelun jälkeen. Nyt käynnissä on valitus ylempään kiinalaistuomioistuimeen. Tähän mennessä käräjöintilasku on parikymmentä tuhatta euroa.

– Kiinalainen kaappaaja ei ole tullut vastaan eikä antanut mitään summaa, jolla voisimme ostaa oman nimemme takaisin, Parikka ihmettelee.

Kyseessä on vakiokuvio, johon törmää nimenomaan Kiinassa, tietää tavaramerkkikysymyksiin erikoistunut Ipriq-lakitoimiston juristi Erkki Holmila. Kaappauksiin voi tavallisesti puuttua vain yhdellä tavalla. 

– Jokus voi näihin tapauksiin voi puuttua, jos rekisteröinti on tehty selvästi vilpillisessä mielessä. Mutta yleensä on vaikea päästä sopuun muuten kuin rahalla.

Merkkien kaappausriskeistä huolimatta suomalaiset yritykset ovat laiskoja hakemaan merkkisuojaa edes Eurooppaan.

Tavaramerkkihakemusgrafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Talouden kokoon nähden suomalaiset rekisteröivät selvästi vähemmän merkkejään kuin ruotsalaiset, saksalaiset tai virolaiset yhtiöt. Ipriqin selvityksen mukaan kansantuotteen yhtä miljardia dollaria kohden virolaiset rekisteröivät 79 merkkiä, ruotsalaiset 59 ja saksalaiset 70.

Suomalaisyritykset tekevät vain 54 rekisteröintihakemusta bkt:n yhtä miljardia dollaria kohden. Ipriqin selvityksessä käytiin läpi rekisteröitihakemukset keväästä 1996  syksyyn 2015.

Tavaramerkkikiistoja ratkova Erkki Holmila ihmettelee tilannetta. Hän arvioi suomalaisten laiskuuden keskeiseksi syyksi sen, että yritykset eivät vain pidä tavaramerkkejä rahan arvoisena omaisuutena.

– Tuotemerkkejä pidetään edelleen jonkinlaisena brändi-höttönä, jolla ei ole mitään arvoa, Holmila tiivistää.

Mutta yleensä asenne muuttuu, kun brändin kaappaus osuu omalle kohdalle. Ja Holmilan mukaan se sattuu vuosittain kymmenien suomalaismerkkien kohdalle.

– Taloudelliset vahingot voivat olla suuret, Holmila muotoilee, eikä halua paljastaa omia asiakkaitaan.

Hän neuvoo rekisteröimään tuotteet ainakin siellä, missä niitä valmistetaan ja siellä, mihin tuotteita aiotaan viedä.

Rekisteröinnin ei pitäisi olla rahasta kiinni. EU:n laajuisen kymmenen vuotta voimassa olevan rekisteröinnin viranomaiskulut ovat noin 900 euroa.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Talous

Microsoft irtisanoo Suomessa 1 350 – "Vaikea ymmärtää todeksi"

Microsoft irtisanoo 1350 henkeä Suomesta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä