Suomen ja Kreikan valtiovarainministerien neuvotteleman sopimuksen mukaan Kreikka tallettaa Suomen valtion tilille tietyn summan. Summa sijoitetaan mahdollisimman vähäriskisiin arvopapereihin. Summan ja sille saatavien korkojen on tarkoitus kattaa pitkällä tähtäimellä Suomen takausta vastaava lainasumma. Kreikan antama vakuus olisi siis vain osa Suomen takaaman lainan summasta.

- Tämä lähtee siis ajatuksesta, että Kreikka tekee käteistalletuksen. Talletus vastaa sitä summaa, jonka Kreikka tulee saamaan väliaikaisen kriisirahaston kautta lainaa, Urpilainen kuitenkin sanoi.

Urpilaisen mukaan menettely vastaa yksityisen sektorin sijoittajien tekemää sopimusta, jossa nykyiset lainat vaihdetaan pitkäaikaisiin velkakirjoihin.

Ajanjakson kestosta, jolle sijoitukset ulottuvat, keskustellaan vielä. Yksityisen sektorin sijoittajien osalta aikajänteen on ennakoitu olevan noin 15 - 30 vuotta.

Summista neuvotellaan yhä

Tarkemmista summista Urpilainen ei vielä puhunut, sillä niistä neuvotellaan yhä. Nyt saavutettua sopua Urpilainen kehui varsin hyväksi. Hän pitää ratkaisua jopa parempana kuin aiemmin ehdotettua omaisuudenhoitoyhtiötä.

Mikäli Kreikka selviytyy velkaongelmistaan, se saa talletuksen ja siitä kertyneet tuotot itselleen. Mikäli Kreikka ei selviä sille asetetuista velvoitteista, Suomi voi realisoida tuotot ja pidättää summat itsellään.

Järjestely vaatii vielä euromaiden hyväksynnän

Urpilaisen mukaan menettely toteutetaan Suomen lakien alla. Suomi tekee päätöksen rahojen sijoittamisesta ja konsultoi asiassa Kreikkaa. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.

Urpilaisen mukaan Suomi ei ole mukana Kreikan seuraavassa apupaketissa, mikäli nyt vaaditut vakuudet eivät totetudu.

Syvissä velkaongelmissa uiva Kreikka sai puolitoista vuotta sitten 110 miljardin euron pelastuspaketin. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan heinäkuussa euromaat sopivat, että Kreikka saa uuden lainapaketin. Euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston osuus uudesta paketista on 109 miljardia euroa.

Suomen osuuden suuruutta Kreikan pelastuspaketista ei ole vielä määritelty.

Suomi vastustaa yhä eurobondeja

Suomi vaati Kreikalta vakuuksia lainan ehtona ja maat neuvottelivat vakuuksista keskenään. Jo aiemmin tietoon oli tullut, että neuvotteluissa on edetty.

Kreikalla on velkaa noin 340 miljardia euroa.

- Nyt on muiden maiden käsissä, lähtevätkö he myös vaatimaan itselleen vakuuksia.

- Vakuusjärjestelyiden kautta voimme olla mukana Kreikan seuraavassa lainaohjelmassa. Muiden euromaiden tehtävä on arvioida, miten he omalta osaltaan toimivat, Urpilainen totesi.

Lisäksi Urpilainen painotti, että Suomi vastustaa edelleen tiukasti eurobondeja eli euromaiden yhteisiä velkakirjoja.