Ulkomaat |

Uskonnollista ja maallista väkivaltaa Nigeriassa

Nigerialaisen Josin kaupungin asukkaat joutuivat keskelle kristittyjen ja muslimien taisteluja tällä viikolla. Josin kaupunki on toistuvasti ollut väkivallan näyttämönä viime vuosien aikana.

Armeijan sotilas valvomassa järjestystä Nigeriassa
Kuva: Reuters TV

Nigerian keskiosissa sijaitsevassa Josin kaupungissa palaneiden talojen mustuneet seinät kertovat viime päivien levottomuuksista. Kaduilla partioi tuhansia sotilaita. Sunnuntaina puhjenneissa yhteenotoissa muslimien ja kristittyjen joukkioiden välillä kuoli satoja ihmisiä. Arviot kuolonuhreista vaihtelevat 300:n ja 465:n välillä. Hallituksen mukaan 75 ihmistä kuoli yhteenotoissa.

Kaupunkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto keskiviikkona ja kadut rauhoittuivat tällä erää. Jo sunnuntaina poliisi julisti yöksi ulkonaliikkumiskiellon ensimmäisen kerran, jotta jännitys lievenisi. Väkivalta leimahti kuitenkin uudelleen tiistaina Josissa ja lähellä sijaitsevassa Bukurussa. Joukkiot olivat varustautuneet asein ja viidakkoveitsin. Taloja, kirkkoja, moskeijoita ja autoja sytytettiin palamaan. Nigerian varapresidentti Goodluck Jonathon määräsi armeijan joukkoja Josiin taltuttamaan yhteenotot.

Kaupungista pakeni lähes 20 000 ihmistä. Torstaina ulkonaliikkumiskieltoa lievennettiin päiväajaksi, että kodeistaan paenneet pääsivät palaamaan takaisin ja ruumiita voitiin haudata.

Josin väkivaltainen historia

Josin kaupunki sijaitsee Nigerian keskiosissa. Sen pohjoispuolelta alkaa muslimien asuttama Nigerian pohjoisosa. Josista etelään asukkaat ovat pääasiassa kristittyjä. Nigerian keskiosissa asuu kymmeniä etnisiä ryhmiä. Hedelmällisestä maasta kamppaillaan.

Muslimien ja kristittyjen toisiaan kohtaan tuntema epäluulo on leimahtanut Josissa useasti väkivallaksi asti. Vuonna 2001 tuhat ihmistä menetti henkensä taisteluissa ja vuonna 2004 useita satoja ihmisiä kuoli.

Edellisen kerran muslimit ja kristityt ottivat yhteen Josissa runsas vuosi sitten. Human Rights Watch -järjestön mukaan 700 ihmistä menetti henkensä kahden päivän aikana marraskuussa 2008.

Järjestön mukaan muslimien ja kristittyjen yhteenottojen lisäksi ihmisiä kuoli turvallisuusjoukkojen liiallisen voimankäytön takia. Human Rights Watch vaatii Nigerian hallitusta asettamaan syytteeseen asukkaiden surmaamiseen syyllistyneet poliisit ja sotilaat.

Järjestön mukaan virkavallan toimesta kuoli marraskuussa 2008 kaikkiaan 133 ihmistä: poliisit ja sotilaat ampuivat Josin asukkaita kotiinsa, he ampuivat aseistautumattomia pakenevia miehiä ja myös teloittivat ihmisiä, järjestö sanoo. Human Rights Watchin mukaan ketään ei ole asetettu vastuuseen teoistaan.

Uskonnollisia vai maallisia levottomuuksia

Tiedot tämän viikon yhteenottojen todellisesta syystä vaihtelevat. Poliisin mukaan levottomuudet alkoivat, kun joukko musliminuorukaisia sytytti kristittyjen kirkon palamaan. Tämän muslimien johtajat kiistävät.

Toisen tarinan mukaan yhteenotot puhkesivat muslimien ja kristittyjen kiistasta, joka koski vuoden 2008 väkivaltaisuuksissa tuhottujen talojen rakentamista uudestaan. Muslimit olisivat halunneet rakentaa kotinsa uudelleen aluelle, joka on etupäässä kristittyjen asuttamaa.

Kolmannen kertoman mukaan taistelut alkoivat, kun nuoret kristityt suuttuivat muslimien aikeista rakentaa moskeija kristittyjen asuinalueelle. Alueen kristityt johtajat puolestaan syyttivät Nigerian joukkojen olevan syypäitä tappamiseen. Myös jalkapallo-ottelun jälkeinen kiihtyminen on esitetty yhtenä laukaisevana tekijänä väkivaltaisuuksille.

Vuoden 2008 levottomuudet taustalla

Nigerian kansallisen ihmisoikeuskomission aluekoordinattori Acer Gavar Josin kaupungista arvioi, että tämän viikon yhteenotot ovat perua vuoden 2008 levottomuuksista. Ne syttyivät Josin aluevaaleihin liittyneestä kiistasta.

- Muslimit eivät hyväksyneet vaalin tulosta, koska heidän ehdokkaansa ei voittanut. Tämä on saman kriisin uusinta, sanoo Gavar Josista YLE Uutisille.

Acer Gavar kertoo, että myös Josissa on vaikea saada selville, mitä tapahtuu, koska ulos ei voinut mennä ulkonaliikkumiskiellon vuoksi. Lisäksi 500 000 asukkaan kaupungissa sähköt ovat poikki lähes koko ajan.

Kristittyjen ja muslimien johtajat sanovat, ettei yhteenotoilla ollut juuri mitään tekemistä uskonnon kanssa. Heidän mukaansa kyse on siitä, että poliittinen johto ei pysty hoitamaan etnisiä kysymyksiä.

Plateaun osavaltion kuvernööri Jonah Jang sanoi väkivallan johtuvan rankaisemattomuuden kulttuurista. - Ongelma on, että kun ihmisiä saadaan tekosistaan kiinni, heitä ei koskaan rangaista.

Lähteet:
YLE Uutiset / Kaija Kellman

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä