• 

• 

• 

Sanginjoen hakkuita vastustavan ja suojelua vaativan nettiadressin on kolmessa viikossa allekirjoittanut lähes 1500 kansalaista.

- Sanginjoen suojelun tai kansallispuiston kannatus on kasvanut paljon. Muutakin, kuin perinteistä ympäristöväkeä on lähtenyt mukaan.

- Toivon, että mielenosoitukseen osallistuu paljon ihmisiä, ja merkit viittaavat tähän, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Ari-Pekka Auvinen.

Oulun valtuustossa käytäneen reipasta keskustelua siitä, olisiko yllättäen alkaneet hakkuut pitänyt pysäyttää, kunnes valtuusto saa asian muodossa tai toisessa käsiteltäväkseen.

Luonnonsuojelijoilla on käsitys, että vuoropuhelua hakkuista ei ole käyty kunnolla, ja valtuustokin pidetty hakkuista pimennossa.

- Aikamoista kikkailua juristeilla, kun on katsottu, ettei asia kuulu valtuustolle, moittii Ekososialistien valtuutettu Juha Markkola.

Markkola keräsi 25 valtuutetun nimilistan tammikuun lopussa saadakseen Muuraiskankaan hakkuut keskeytettyä ja alueen hoito- ja käyttösuunnitelmat valtuuston uudelleen harkittavaksi.

Hakkuut ehtivät valtuuston edelle

Sanginjoen ulkometsien harvennushakkuut ovat loppusuoralla ja saataneen päätökseen lähipäivinä. Valtuusto ei siten ehtisi hakkuita enää pysäyttää, vaikka niin haluaisikin.

Luontoaktivistit ovat jatkaneet mielenosoituksia metsässä, vaikka hakkuukoneiden pysäyttelyä ei ole nähty alkuinnostuksen jälkeen.

Luontoväen mielestä viikkoja jatkuneet mielenilmaukset eivät ole valuneet hukkaan, ja kansallispuiston perustamiseen voidaan vielä palata.

- Kansallispuistoa kannattaa edelleen ehdottomasti tavoitella, vaikka ensisijainen tavoite on metsätaloudelta rahoittaminen, Ari-Pekka auvinen sanoo.

Luontoaktivistit puhuvat Sanginjoen kansallispuistosta lähikohteena, imagovoittona ja matkailuvetonaulana. He olisivat tyytyväisiä aluksi myös suojelualueiden laajentamiseen.

Sanginjoen taustaa

Sanginjoen alueella suojeltuja metsiä on noin 700 hehtaaria, mutta ne eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Alueella on mukautettu metsätalousvyöhyke ja metsätalousvyöhyke, jossa hakkuita nyt tehdään.

Oulun valtuusto taipunee maanantaina alueen laajempien suojeluedellytysten selvittelytyöhön.

Sanginjoella on jo nyt polkuja ja pitkospuita sekä retkeilyä palvelevia laavuja ja nuotiopaikkoja.

Kansallispuisto voisi koostua valtion 200 hehtaarin ja kaupungin 2800 hehtaarin maa-alueiden yhdistämisestä tarkoitusta varten. Nykyisellään kansallispuisto voidaan perustaa lailla lähinnä valtion maille.

Sanginjoen ulkometsä on 25 neliökilometrin metsäalue Oulun keskustasta n. 15 kilometriä itään. Se on perua vuodelta 1605, jolloin Oulun perustaja, Ruotsin kuningas Kaarle IX lahjoitti alueet Oululle.