Ulkomaat |

Uusi tutkimus kiistää nykyihmisten ja neandertalilaisten yhteiset lapset

Nykyihmisissä on hiven samaa perimää kuin neandertalilaisissa, mutta Cambridgen tutkijoiden mukaan se on peräisin molempien alkujuurilta Afrikasta.

Neandertalilaismiehen kallo.
DNA-tutkimuksessa käytettyä neandertalilaismiehen kalloa esiteltiin Espanjassa toukokuussa 2010. Kuva: CSIC

Brittiläinen tutkimus kiistää viime vuosina vakiintuneen käsityksen, jonka mukaan meissä nykyihmisissä olisi hiven neandertalinihmistä. Cambridgen yliopiston DNA-tutkimuksen mukaan nykyihmiset ja neandertalilaiset eivät sittenkään saaneet yhdessä jälkeläisiä.

Nykyisten eurooppalaisten perimästä 1 - 4 prosenttia on todettu sellaiseksi, jota on saatu talteen myös neandertalilaisten fossiileista. Sama pitää paikkansa Aasiassa, mutta ei Afrikassa.

Siksi on päätelty, että perimä on lähtöisin neandertalilaisilta. Afrikassa heitä ei koskaan ollut, mutta Eurooppaa, Keski-Aasiaa ja Lähi-itää he asuttivat, kunnes kuolivat sukupuuttoon 30 000 - 40 000 vuotta sitten.

Cambridgen yliopiston tutkijat ovat nyt kuitenkin sitä mieltä, että perimänhiven on kauempaa, yhteisiltä esivanhemmilta, ei nykyihmisten ja neandertalilaisten liitoista syntyneiltä pienokaisilta.

Ympäri käydään, yhteen tullaan

Andrea Manican ja Anders Erikssonin laatima kartta ihmiskunnan geenien matkasta johtaa puolen miljoonan vuoden takaiseen Afrikkaan ja Eurooppaan, jolloin nykyihmisten ja neandertalilaisten esivanhemmat olivat vielä yhtä. Eristyksissä Euroopassa heistä tuli neandertalilaisia, Afrikassa puolestaan vähitellen Homo sapiens eli me nykyihmiset.

Nuo esivanhempamme puolestaan lähti taivaltamaan Afrikasta muualle maailmaan 60 000 - 70 000 vuotta sitten ja tulivat vihdoin myös Eurooppaan. Siellä tapasivat jälleen sukulaisensa, joskin nämä olivat sillä välin kehittyneet neandertalilaisiksi. Manica ja Eriksson eivät kiistä, etteikö liittoja ja lapsiakin olisi syntynyt - sitä on vaikea todistaa puoleen tai toiseen - mutta määrä oli heidän mukaansa joka tapauksessa paljon pienempi kuin on oletettu. 

Jos Afrikassa eläneet yhteiset esivanhemmat selittävät nykyeurooppalaisten ja neandertalinihmisten geeniyhteyden, miksi vastaavaa ei näy tänään Afrikassa?

Manican ja Erikssonin vastaus on, että perimä oli suurimmillaan niillä Afrikan alueilla, joista Euraasian ensimmäiset asuttajat tulivat. Ehkä he toivat sen täysin mukanaan, eikä sitä jäänyt juuri lainkaan Afrikkaan.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä