Meri-Lapin kunnissa ei olla esimerkiksi täysin varmoja siitä, mitä esityksen ympärivuorokautinen hoiva tarkoittaa. Tervolan kunnan vanhustenhuollon johtaja Kristiina Kehusmaan mukaan esitystä ei ole avattu riittävän hyvin edes alan ammattilaisille.

- Meille on esimerkiksi epäselvää, tulisiko uusi laki koskemaan myös tehostettua palveluasumista vai pelkästään laitospaikkoja.

Kehusmaan mielestä lakiesityksestä ei selvinnyt myöskään hoitajien vähimmäiskoulutusvaatimukset.

-Koen, että ilmaan on heitetty vain jokin luku eikä sitä ole avattu tätä työtä tekeville ihmisille.

Seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden

Vanhuspalvelulakiin tehdyn esityksen mukaan uusi laitoshoidon sitova henkilöstömitoitus olisi 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden.

Uusi mitoitus merkitsisi henkilöstölisäyksiä lähes jokaisessa alueen kunnassa.

Kemissä se tarkoittaisi 21 uutta hoitajaa, Torniossa kahdeksaa ja Ylitorniolle yhtätoista uutta työntekijää. Ylitornion vanhustyönjohtaja Maarit Lahtelaa huolettaa, mistä rahat lisäkustannuksiin saataisiin.

-Kustannukset nousisivat huimasti. On aika mielenkiintoista nähdä, miten valtio siihen osallistuisi, jos näin kävisi. Kuntien voimavarat ovat rajalliset. Olemme miettineet kollegoiden kanssa, mitä tämä tarkoittaisi. Kyllä tämä suurta hämmennystä aiheuttaa, Lahtela toteaa.

Mistä työntekijät?

Kunnissa ei ole ainoastaan huoli rahasta, vaan myös rekrytointiongelmat mietityttävät.

-Tervolassa on tällä hetkellä lähihoitajia sen verran, että saisimme paikat täytettyä, mutta minkäänlaista särkymävaraa ei olisi kesä- ja sairaslomien sijaisuuksiin. Silloin olisi tukalat paikat, Kehusmaa huokaa.

Kotipalvelu on ollut viime vuosien ajan Meri-Lapin kunnissa painopistealueena. Uuden laitoshoidon hoitajamitoituksen pelätään pahimmillaan jopa vievän kotihoidosta resursseja pois, koska kotihoidossa ei ole vastaavia mitoituksia.

-Kyllä siinä semmoinenkin vaara varmasti on. Kotihoidon mitoitus on haaste, joka täytyisi myös miettiä tämän laitoshoidon henkilöstömitoituksen rinnalla.