Pohjois-Karjala |

Uusia kovakuoriaisia tulee etelästä ja kaakosta

Uusia kovakuoriaislajeja löydetään Suomessa puolenkymmentä vuosittain. Uusia lajeja on tullut viime vuosina maahamme varsinkin etelästä ja kaakosta. Kovakuoriaislajeja kuitenkin myös katoaa muun muassa metsätalouden vuoksi.

Kovakuoriaistyöryhmän puheenjohtaja Petri Martikainen.
Yliopistotutkija Petri Martikainen esittelee kovakuoriaispyydystä. Kuva: Lasse Laitinen / Yle

Itärajalla Lieksassa ja Ilomantsissa sijaitseva Patvinsuon kansallispuisto on kovakuoriaistutkijan aarreaitta. Alueella on monenlaisia vanhoja metsiä sekä tarkoituksella poltettuja metsäalueita.

- Esimerkiksi juuri tältä paikalta on löydetty pikkuhärölaji nimeltään Cryptolestes weisei. Sillä ei ole suomenkielistä nimeä ollenkaan. Lajia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta toistaiseksi, kuin täältä Patvinsuon alueelta, kertoo kovakuoriaistyöryhmän puheenjohtaja Petri Martikainen.

Liekohärkä on erittäin uhanalainen.
Liekohärkä on erittäin uhanalainen. Kuva: Yle

Uudet suomalaiset lajinimet ovat mielikuvituksellisia: mainittakoon vaikka isolaakasittiäinen, hammasleukakääpiäinen ja pötkykaarnakuoriainen. Suomessa on noin 3 700 kovakuoriaislajia, ja uusia löydetään vuosittain puolenkymmentä.

Juuri tältä paikalta on löydetty pikkuhärölaji nimeltään Cryptolestes weisei.

- Petri Martikainen

 - Enenevässä määrin tulee semmoisia lajeja, jotka leviävät Suomeen etelästä ja kaakosta ehkä ilmaston lämpenemisen vuoksi. Sellaisia havaintoja on viime vuosina tullut aika paljonkin, sanoo Petri Martikainen.

Metsätalous ja perinnemaisemien katoaminen uhkaavat

Kaikkien kovakuoriaisten elämä ei kuitenkaan ole ruusuilla tanssimista. Suomessa on reilusti yli 300 uhanalaista kovakuoriaislajia.

- Erityisesti metsätalous on suuri yksittäinen uhkatekijä kovakuoriaisille, mutta myös perinnebiotooppien väheneminen on nousemassa entistä pahemmaksi uhkatekijäksi, valittelee kovakuoriaistyöryhmän puheenjohtaja Petri Martikainen.

Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan muun muassa ketoja, ahoja ja metsälaitumia. Myös Patvinsuon kansallispuistossa mönkii niitä harvinaisuuksia, joiden tulevaisuus on uhattuna.

- Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu liekohärkä esiintyy tällä alueella, eikä siitä kovin monta tuoretta löytöpaikkaa Suomesta ole, selvittää Martikainen.

Kommentoi aihetta

(1 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Seppo

Ilmoita asiattomasta kommentista

Arvokasta työtä! On tärkeää että luontoa suojellaan täällä. Venäjän-apuihin Suomen lajiston ylläpitäjänä ei pidä luottaa - metsätalous nousee siellä vääjäämättä, mutta toivottavasti ei yhtä törkeän raadolliseksi kuin Suomessa, jossa jotkut metsäalan ammattilaisetkin tuntuvat tahallaan hämmentävän käsitteitä (tai sitten ovat todella tyhmiä/aivopestyjä), jotta luonnonsuojelu lievimmilläänkin saataisiin vaikuttamaan maanpetokselta.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä