Kaikkiaan 86 suomalaista rauhanturvaajaa palaa Suomeen 28. lokakuuta. Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Hannu Ojalan mukaan uusista suomalaisista rauhanturvaajista lähivuosille ei ole päätetty - eikä liioin siitä, milloin joukkoja mahdollisesti lisättäisiin, kun vaaliryhmä nyt palaa.

- Minkäänlaisia päätöksiä ei ole tehty. Ei joukkojen lisäämisestä tai vähentämisestä, Ojala kertoo YLE Uutisille Bratislavasta, jossa hän on parhaillaan puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) kanssa.

Häkämies osallistuu perjantaina Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestettävään Afganistanin kriisinhallintakokoukseen. Kokouksessa on muun muassa esillä Naton joukkoja Afganistanissa komentavan kenraalin Stanley McChrystalin raportti, joka osaltaan antaa suuntaviivoja Suomen jatkolle Afganistanissa.

Suunnitelmia tehdään koko ajan

Suurin osa suomalaisista rauhanturvaajista palvelee Ruotsin johtaman PRT-joukon eli alueellisen jälleenrakennusjoukon Mazar-e-Sharifin alaisuudessa Pohjois-Afganistanissa. Vaikka päätöksiä jatkosta ei ole tehty, Suomi suunittelee tulevien vuosien toimintaansa Afganistanissa koko ajan tiiviisti yhdessä Ruotsin kanssa.

Suunnitelmissa muun muassa linjataan millaisella ja minkäkokoisella joukolla sekä minkälaisissa tehtävissä maiden sotilaat jatkossa ovat Afganistanissa. Suomalaisjoukkojen määrää ei päätetä yhdessä, vaan se on Suomen kansallisesti päätettävä asia.

- Sen ajankohta riippuu siitä, miten tuo yhteinen suunnitelma etenee syksyn ja kevään aikana, Ojala sanoo.

Haluavatko suomalaissotilaat Afganistaniin?

Useaan otteeseen on jo ehditty todeta - ei pelkästään ruotsalaistiedotusvälineiden suusta - etteivät suomalaiset rauhanturvaajat ole välttämättä kovin halukkaita olemaan epävakaassa Afganistanissa. Jos Suomi päättää joskus lähettää lisäjoukkoja Afganistaniin, löytyykö halukkaita tarpeeksi?

- Minun tietooni ei ole tullut sellaista, että olisi haluttomuutta tai ongelmia rekrytoinnissa. Määrät ovat yleisesti ottaen vähentyneet. Eri asia on, mihin halutaan. On niin, että Afganistaniin halutaan enemmän kuin esimerkiksi Kosovoon, Ojala sanoo.

Suomalaisia monessa eri tehtävässä

Suomella on Afganistanissa lokakuun lopun jälkeen noin 110 rauhanturvaajaa, pääosa heistä Ruotsin alaisuudessa. Heidän tehtävään "on tukea maan hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi, sekä avustaa keskushallinnon vaikutusvallan laajentamisessa koko maahan", kuten tehtävä virallisesti linjataan.

Pieni osa suomalaisista työskentelee Kabulissa osana kansallista tukielementtiä NSE:tä. Suomella on esikuntaupseereita ISAF:n pohjoisen alueen johtoesikunnassa ja ISAF:n päämajassa. Osa suomalaisista kouluttaa Afganistanin armeijaa. Suomella on maassa myös neljä siviilineuvonantajaa.