Finanssimyrsky kieputti maailmantaloutta
Kuva: EPA/Justin Lane
Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
- Pankkimaailman myllerrys on tuntunut Euroopassa
- Roskapankkihankkeen kaatuminen aiheutti ristiriitaiset tunnelmat rahamarkkinoilla
- USA laajamittaisiin toimiin rahoitusmarkkinakriisin rauhoittamiseksi
- USAn rahamarkkinat odottavat rahoituslaitosten pelastuspakettia epävarmoissa tunnelmissa
- IMF pyytää jo hallituksia apuun luottokriisin torjuntaan
- Yhdysvalloissa pakkolunastettujen asuntojen määrä on suurempi kuin koskaan
Holtiton velananto- ja otto, heikko valvonta, hulppeat palkitsemisjärjestelmät ja puhdas ahneus syöksivät maailmantalouden vuonna 2008 pahimpaan kriisiin vuosikymmeniin. Rahoitusalan ongelmien nopea ja dramaattinen leviäminen maailmantalouteen yllätti kaikki.
Jo tammikuun otsikot huolettivat: ”Islantilaispankit yrittävät hälventää epäluuloja”, ”Työttömyys kasvussa Yhdysvalloissa”, ”Yhdysvaltain talousnäkymät heikkenevät - Fed varoittaa lamasta” ja ”Kulutuskysyntä hiipuu Yhdysvalloissa”.
Finanssikriisi syveni kuukausi kuukaudelta; helmikuussa amerikkalaispankkien haltuun tuli yhä enemmän asuntoja velkaongelmien vuoksi, maaliskuussa investointipankki Bear Sterns myytiin JP Morgan Chaselle ja huhtikuussa IMF pyysi hallituksia apuun luottokriisin torjuntaan. Kesäkuussa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn vakuutti, että pahin maailman talouskriisissä näytti olevan ohi. Todellisuudessa varsinainen rysäys oli vasta edessä.
Syyskuu oli kuukausista lopulta kaikkein synkin. Yhdysvalloissa valtio otti kuun alussa haltuunsa asuntoluotottajat Fannie Mayen ja Freddie Macin. Kymmenen kansainvälistä suurpankkia sopi niin sanottuna mustana maanantaina 15.9. jättimäisestä rahastosta estääkseen rahoitusmarkkinoiden kaaoksen.
Samana päivänä Merrill Lynch myytiin Bank of Americalle ja investointipankki Lehman Brothers haki konkurssisuojaa. Pari päivää myöhemmin Fed pelasti vakuutusjätti AIG:n konkurssilta ja siitä parin päivän päästä Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat satojen miljardien dollarien arvoisesta pelastuspaketista.
Pörssikurssit syöksyivät, epävarmuus sulki lainahanoja ja kasvulukuja hilattiin reippaasti alaspäin. Pelastustoimet venyivät, ja pelastusoperaatioiden hinnat kohosivat pilviin.
Pelastusoperaatio kangerrellen liikkeelle
Poliitikot alkoivat toimia ensimmäisinä kriisin synnyinmaassa Yhdysvalloissa. Presidentti Bushin hallinto veti viimeisiään, ja ratkaisujen seulomisessa parhaiten profiloituvat syksyn presidenttiehdokkaat.
Bushin hallitus sai kuitenkin runtattua kongressissa lokakuussa läpi paketin, jonka mukaan valtio ottaisi haltuunsa 700 miljardin dollarin arvosta niin sanottuja roskalainoja. Paketin vastustus oli kovaa erityisesti republikaanien riveissä, sillä heidän mielestään valtion ei olisi pitänyt sekaantua vapaiden markkinoiden toimintaan. Poliitikkoja huoletti myös se, että kansalaisista suuri osa oli mielipidekyselyissä vastustanut suunnitelmaa.
Hätäisesti kyhätyn pankkitukipaketin sisältöä muutettiinkin vielä marraskuussa. Valtiovarainministeriö ilmoitti, että miljardit dollarit käytettäisiinkin roskalainojen sijasta luotonsaannin tukemiseen sekä pankkien osakkeiden ostamiseen. Valtio lupasi muun muassa pumpata suurpankki Citigroupiin 20 miljardia dollaria sekä taata sen ongelmaluottoja ja muita varoja 300 miljardilla dollarilla.
Myös keskuspankki Fed kertoi marraskuun lopussa mittavista toimista maan luottomarkkinoiden tukemiseksi. Fed lupasi ruiskuttaa markkinoille satoja miljardeja dollareita helpottaakseen asuntoluottojen sekä muiden luottojen saantia. Lisäksi Fed alensi ohjauskorkoaan syksyllä reippaasti.
Bush: Taantumassa ollaan
Vaikka satojen tai jopa tuhansien miljardien arvoiset pelastustoimet saatiin liikkeelle jo lokakuussa, väistyvä presidentti Bush kuvasi Yhdysvaltain talouden tilaa taantumaksi ensi kertaa vasta joulukuussa.
Paha hallituksen oli muuta väittääkään, sillä ekonomistit totesivat samoihin aikoihin, että maan talous oli taantunut jo vuoden ajan. Myös työllisyysraportti puhui karua kieltään: työttömien määrä oli noussut 6,7 prosenttiin eli korkeimmilleen 15 vuoteen. Yhdysvaltain työministeriön mukaan yli puolitoista miljoonaa ihmistä oli menettänyt työpaikkansa kuuden kuukauden aikana.
Bushia näkyvämmän roolin talouskriisin nujertamisessa ottikin marraskuussa valittu uusi presidentti Barack Obama. Hän lupasi lisätä työpaikkojen määrää muun muassa tekemällä infrastruktuuriin sijoituksia enemmän kuin yksikään edeltäjänsä 1950-luvun jälkeen. Obama sanoi rakennuttavansa muun muassa uusia teitä ja siltoja sekä tehostavansa laajakaistayhteyksiä.
Autoalalla vaarassa miljoonia työpaikkoja
Finanssialan lisäksi valtion kukkarolle hamusi loppuvuonna 2008 erityisesti
autoala. Taantuma, luottoehtojen kiristyminen ja kuluttajien varovaisuus
johtivat Yhdysvaltain automyynnin jyrkkään syöksyyn. Esimerkiksi
marraskuussa myytiin miltei 40 prosenttia vähemmän uusia autoja kuin vuotta
aiemmin, ja vuositasolla automyynti oli alimmillaan 26 vuoteen.
Detroitilaiselta autotehtaalta irtisanottu Cindy Spisak sai työtoveriltaan hyvästiksi halauksen.
(EPA/Jeff Kowalsky)
Yhdysvaltain kolmen suurimman autovalmistajan Fordin, GM:n ja Chryslerin johtajat kävivät hattu kourassa anelemassa valtiolta kymmenien miljardien dollarien pelastuspakettia. Autoteollisuus varoitti, että kolmen suuren romahdus voisi tarkoittaa jopa kolmen miljoonan työpaikan menettämistä. Bushin hallitus ja kongressi olivat yhtä mieltä siitä, että autoalaa täytyi tukea, mutta tuen muodosta ei päästy yksimielisyyteen.
Yhdysvaltain liittovaltion mittavien toimien valossa ei liene ihme, että tunnettu kustannusyhtiö valitsi vuoden 2008 sanaksi ”bailout”. Talouden pelastuspakettiin viittaava bailoutin lisäksi vuoden hoetuimpien sanojen joukossa oli sosialismi.
Riikka Lönngren, YLE Uutiset