Kauhajoen koulumurhat pysäyttivät Suomen

Ampumavälikohtaus sattui tiistaina aamupäivällä 23. syyskuuta Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen toimipisteessä. Noin 20 oppilasta oli suorittamassa tenttiä opettajan valvomana, kun miesopiskelija astui luokkaan kommandopipo päässään ja suurta laukkua kantaen.

Mies avasi tulen ja surmasi yhdeksän opiskelijaa sekä opettajan. Yksi naisopiskelija haavoittui vakavasti. Lopuksi ampuja sytytti huoneen palamaan sytytysnesteellä. Koulussa oli ammunnan aikana noin 150 ihmistä. Ammuskelua paenneista oppilaista kymmenen sai nyrjähdyksiä ja lasinsirpalevammoja. Ampujan nähnyt koulun laitosmies hälytti paikalle apua.

Poliisi saapui koulun edustalle ennen yhtätoista. Tuolloin paikalla oli jo palokunta. Viranomaiset eivät kuitenkaan päässeet heti sisälle rakennukseen, sillä myös heitä kohti ammuttiin.

Puolen päivän jälkeen poliisi pääsi sisään rakennukseen. Puoli yhdeltä ampuja löytyi koulusta vakavasti haavoittuneena. Ambulanssi kuljetti hänet tehohoitoon Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, missä hän menehtyi haavoihinsa iltapäivällä ennen kello viittä.

Matti Saari

Ampujan henkilöllisyydestä alkoi liikkua huhuja internetissä samaan aikaan kun tieto Kauhajoen tapahtumista levisi. Iltaan mennessä murhaajasta oli tiedossa nimen lisäksi jo paljon muutakin. Monet asiat kuulostivat huolestuttavan tutuilta.

Matti Saari oli 22-vuotias opiskelija, joka oli saanut elokuussa määräaikaisen aseluvan 22-kaliiperiseen pistooliinsa. Ensiase oli ostettu ilmeisesti samasta kaupasta, josta Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen osti omansa. KRP:n mukaan Saari ihaili Jokelan veritekoja.

Yleinen mielenkiinto kiinnittyi Saaren nettikäyttäytymiseen. IRC-galleriassa hän kuului ryhmään, jonka nimi ”misantropia” tarkoittaa ihmisvihaa. Hän kuului aseita ihannoiviin verkkoyhteisöihin. Juuri ennen surmatyötä hän paljasti aikeensa internetiin lataamassaan aineistopaketissa, joka sisälsi valokuvia ja videoita. Joukossa oli myös yksi kuva iskun kohteeksi joutuvasta oppilaitoksesta.

Ampuja ei antanut internetissä teolleen mitään selitystä. Poliisi löysi hänen kotoaan kuitenkin viestin, jossa hän kertoi vihaavansa ihmisiä ja ihmisrotua. Saari kertoi viestissään, että hän halusi surmata mahdollisimman monta ihmistä ja että hän oli suunnitellut tekoaan vuodesta 2002 lähtien.

Aineistopaketin lisäksi ampuja oli julkaissut YouTube-sivustolla videon, jolla hän ampui käsiaseella useita laukauksia ilmeisesti ampumaradalla. Lopuksi hän sanoi kameralle englanniksi ”hyvästi”. Toisella videolla hän sanoi niin ikään englanniksi ”sinä kuolet seuraavaksi”.

Poliisi tiesi ampumavideosta

Viranomaisten toiminta joutui suurennuslasin alle kun selvisi, että Kauhajoen poliisi oli kuulustellut Saarta murhia edeltävänä päivänä. Kuulustelun syynä oli ampumaradalla kuvattu video.

Poliisi yritti tavoittaa Saarta jo murhia edeltäneenä perjantaina, jolloin video oli julkaistu verkossa. Nuorukainen tavoitettiin vasta maanantaina, jolloin poliisi teki hänen kotiinsa kotietsinnän.

Kuulustelijana toiminut rikoskomisario ei löytänyt seikkoja, joiden perusteella ase olisi pitänyt takavarikoida tai sen hallussapito peruuttaa. Myöhemmin hänet asetettiin syyteharkintaan mahdollisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Nettivalvonta esti uuden verilöylyn

Kauhajoen surmat saivat aikaan ennen kokemattoman määrän kouluihin tehtyjä uhkauksia, jotka johtivat useiden koulujen evakuointeihin. Jo ampumatapausta seuranneen puolentoista viikon aikana kouluja uhkailtiin enemmän kuin edellisen vuoden aikana.

Marraskuun alussa keskusrikospoliisi kertoi estäneensä uuden kouluammuskelun tehostetun internet-valvonnan ja yleisövihjeiden avulla. Epäillyn tietokoneelta löytyi muun muassa valmis suunnitelma kouluiskun toteuttamiseksi.

Kokeiluna alkanut poliisin nettiseuranta jatkui vielä vuodenvaihteessa. Valvonnan ja yleisövihjeiden perusteella poliisi takavarikoi aseita ainakin kahdeksalta henkilöltä. Poliisi otti uhkailijoita kiinni ainakin Kajaanissa ja Keuruulla. Myös Ruotsissa poliisi pidätti uhkailijan, jonka sanottiin suunnitelleen veritekoa koulussa.

(YLE)

Aselait uusiksi – mielenterveystyötä korostettiin

Kauhajoen tapahtumat kiinnostivat tiedotusvälineitä myös ulkomailla. Erityisesti kansainvälisessä uutisoinnissa kiinnitettiin huomiota Kauhajoen ja Jokelan ampumatapausten yhtäläisyyksiin sekä suomalaisten omistamien ampuma-aseiden suureen lukumäärään.

Aselakeihin ei ollut tehty mitään muutoksia Jokelan ampumatapauksen jälkeen. Nyt lakia päätettiin tiukentaa jopa niin, että osa käsiaseista saatettaisiin kieltää kokonaan. Uudistetun lain vaikutukset näkyisivät aikaisintaan syksyllä 2009.

Sisäministeriön antama uusi ohjeistus edellytti aseluvan hakijan toimittavan poliisille lääkärin lausunnon hakijan mielenterveydestä. Lääkäriliiton mukaan lääkäreillä ei kuitenkaan ole edellytyksiä selvittää henkilön mielenterveystaustaa lyhyen terveyskeskuskäynnin aikana.

Opettajien ammattijärjestö OAJ huomautti, että lisääntyvä nuorten pahoinvointi ei poistu aseisiin liittyviä säännöksiä kiristämällä. YLE Uutisten loppuvuodesta tekemässä kyselyssä selvisi myös, että kunnat eivät olleet panostaneet koulujen terveydenhuoltoon Jokelan koulusurmien jälkeen. Useampi kuin joka kolmas kunta kertoi kuitenkin aikovansa lisätä koulukuraattorien tai -psykologien määrää lähivuosina.

Loppuvuodesta nimitettiin kaksi tutkintalautakuntaa selvittämään Kauhajoen ja Jokelan ampumatapauksiin johtaneita tekijöitä. Lautakunnan tehtäväksi tuli myös arvioida tiedotusvälineiden toimintaa kouluampumisten uutisoinnissa.