Kosovon itsenäisyysjulistus kuumensi tunteita

Vuoden 2008 alusta EU-puheenjohtajuuden vastaan ottanut Slovenia ja Etyjin puheenjohtajamaaksi noussut Suomi asettivat kausiensa tavoitteeksi Kosovon aseman ratkaisun. Albanialaismaakunnassa vuosi käynnistyikin toiveikkaissa merkeissä ja itsenäisyysjulistusta tiedettiin odottaa vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Jo etukäteen oli myös selvää, että esimerkiksi Yhdysvallat ja useat EU-maat olivat valmiita tunnustamaan maakunnan itsenäisyyden. Kansainvälisen paineen takia kosovolaiset joutuivat kuitenkin odottamaan Serbian presidentinvaalien tulosten selviämistä ennen itsenäisyysjulistusta.

Vaalien toisen kierroksen voitti valtaa pitänyt länsimielinen presidentti Boris Tadic, joka oli ennen uudelleenvalintaansa ilmoittanut, ettei Serbia koskaan tunnusta itsenäistä Kosovoa. Tadic kuitenkin sanoi myös, ettei Serbia aio käyttää väkivaltaa estääkseen Kosovoa muodostamasta omaa valtiota.

17. helmikuuta 2008 syntyi Kosovon tasavalta

Serbian ja sen tukijan Venäjän vastustuksesta huolimatta Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi 17. helmikuuta. Serbia ei Kosovon itsenäisyyttä hyväksy, vaan piti sitä edelleen maakuntanaan - vaikka olikin jo myöntynyt alueen itsehallintoon.

Etukäteen pelätyiltä vakavilta väkivaltaisuuksilta vältyttiin, vaikkakin vain muutamia päiviä itsenäisyysjulistuksen jälkeen pohjoiskosovolaisessa Mitrovican kaupungissa heiteltiin käsikranaatteja ja serbit molemmin puolin Kosovon rajaa polttivat kaksi raja-asemaa.

Serbian pääkaupungissa Belgradissa puolestaan järjestettiin Kosovon itsenäistymistä vastustava suurmielenosoitus. Kaupungissa sijaitseva Yhdysvaltain suurlähetystö sytytettiin tuleen. Rakennuksesta löytyi palon jäljiltä hiiltynyt ruumis, joka tunnistettiin myöhemmin serbialaistaustaiseksi opiskelijaksi.

Ahtisaari loi Kosovon itsenäistymissuunnitelman

Presidentti Martti Ahtisaaren rooli Kosovon itsenäisyyden avittamisessa oli osaltaan vaikuttamassa Nobel-lautakunnan päätökseen myöntää hänelle rauhanpalkinto vuonna 2008. Ahtisaari toimi YK:n erityisavustajana ja esitteli huhtikuussa 2007 suunnitelman, jossa määriteltiin Kosovon tulevaisuutta. Nobel-lautakunta mainitsi palkintoperusteluissaan: ”Vuonna 1999 ja uudestaan vuosina 2005 - 2007 hän yritti erityisen vaikeissa oloissa löytää ratkaisun Kosovon konfliktiin.”

Kosovon pysyvää asemaa selvitellyt Ahtisaari päätyi esittämään Kosovolle kansainvälisesti valvottua itsenäisyyttä. Serbivähemmistön oikeudet päätettiin turvata monin erityisjärjestelyin. Kosovo sai myös oikeuden omien kansallisten symbolien hankkimiseen.

Kosovon lippu valittiin suunnittelukilpailun jälkeen ja otettiin käyttöön heti itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Myös kansallislaulusta järjestettiin maassa kilpailu, jonka voittajaksi valittiin kosovolaisen säveltäjän Mendi Menxhiqin kappale Eurooppa. Sen asema virallistettiin kesällä 2008.

Yli 50 maata tunnusti Kosovon vuonna 2008

Vielä itsenäisyysjulistuksen jälkeenkin Serbia ja Venäjä vastustivat kiivaasti Kosovon itsenäisyyttä. Venäjä ilmoitti pitäytyvänsä päätöksessään olla tunnustamatta maakunnan itsenäisyyttä, ja ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti Kosovon itsenäistymisen jopa vaarantavan kansainvälisen vakauden.

Serbit osoittivat mieltään Kosovon itsenäisyyttä ja Ahtisaarta vastaan (EPA / Sasa Stankovic)

Sen sijaan Yhdysvallat ja useat EU-maat ottivat itsenäisyysjulistuksen tyytyväisenä vastaan. Vuoden 2008 aikana yli 50 maata tunnusti Kosovon itsenäisyyden. Suomi seurasi monien muiden EU-maiden vanavedessä ja Kosovo tunnustettiin maaliskuun alkupuolella. Serbia vastasi vetämällä suurlähettiläitään Kosovon itsenäisyyden tunnustaneista maista. Useat lähettiläät kuitenkin palasivat myöhemmin asemapaikkoihinsa.

Syyskuussa Serbian presidentti Boris Tadic sanoi haastattelussa, että jos Serbian yritykset pitää Kosovo osana Serbiaa eivät tuota tulosta, hän on taipuvainen vaihtoehtoon, jossa Kosovo jaetaan albaanienemmistön ja serbivähemmistön kesken.

YK:n esityksestä kiistaa

Kosovo oli ollut YK:n valvonnassa siitä alkaen, kun sotilasliitto Nato ilmasodallaan karkotti Serbian joukot Kosovosta vuonna 1999. Joulukuussa 2008 Euroopan unionin poliisi- ja oikeusoperaatio aloitti virallisesti työnsä Kosovossa kuukausien viivytyksen jälkeen.

EULEX-operaatio otti vihdoin vetovastuun YK:lta. Vahdinvaihdon pelättiin herättävän levottomuuksia Kosovon itsenäisyyttä vastustavilla pohjoisilla serbialueilla ja monet albaanitkin olivat tyytymättömiä myönnytyksiin, joita YK teki Serbialle operaatiosta neuvotellessaan.

Tuhannet osoittivatkin marraskuussa mieltään Pristinassa Kosovon täyden itsemääräämisoikeuden puolesta. Mielenosoittajien kiukun kohde oli YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin esittelemä kuuden kohdan suunnitelma, jonka mukaan Kosovon albaani- ja serbialueet jäisivät eri instituutioiden valvontaan.

YK:n esityksen mukaan Kosovon albaanialueet toimisivat EU:n poliisi- ja oikeusoperaation valvonnassa, kun taas serbialueita valvoisi edelleen YK. Kosovon johtajat torjuivat suunnitelman. He sanoivat sen jakavan Kosovon kahtia ja rikkovan sekä Kosovon perustuslakia että presidentti Martti Ahtisaaren Kosovo-suunnitelmaa.