Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon

Palkintomitalin Ahtisaarelle ojensi Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Ole Danbolt Mjøs. Oslon raatihuoneella pidetyn palkintojuhlan kiitospuheessaan presidentti Martti Ahtisaari käänsi huomion Lähi-itään ja kehitysyhteistyöhön. Hän toivoi muun muassa, että Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama yrittäisi ratkaista Lähi-idän konfliktin heti virkaansa astuttuaan.

Palkintojuhlallisuuksia jatkoivat vielä samana iltana illalliskutsut, joille osallistui parisataa vierasta. Suurta yleisöä kiinnosti myös Oslossa järjestetty perinteinen juhlakonsertti, joka pidettiin palkinnonjakoa seuraavana päivänä.

Tilaisuuden juonsivat Scarlett Johansson ja Michael Caine. Esiintyjien joukossa olivat muun muassa laulajatar Diana Ross, ruotsalaislaulaja Robyn ja pop-oopperakvartetti Il Divo.

Palkinnosta liikuttunut Ahtisaari halusi antaa osan palkintonsa kunniasta suomalaisille. Nobel-juhlaan olikin kutsuttu suomalaista valtionjohtoa ja muita vaikuttajia, kuten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja ulkoministeri Alexander Stubb (kok.).

Tasavallan presidentin Tarja Halosen puuttuminen Nobel-juhlaan kutsuttujen listalta aiheutti pienen kohun Suomessa. Juhlan aikaan Euroopan neuvoston kokouksessa istunut Halonen kestitsi kuitenkin Suomeen palannutta Ahtisaarta presidentinlinnan illallisilla viikkoa Oslon palkintotilaisuuden kälkeen.

Ahtisaari ei ollut yllättynyt

Rauhanpalkintoa himoittiin Suomeen jo useana syksynä, sillä Ahtisaari oli ollut monesti ehdolla palkinnon saajaksi. Vuonna 2008 hän ei kuitenkaan ollut yksi ennakkosuosikeista, joille palkintoa otaksuttiin. Tästä huolimatta Ahtisaari itse sanoi, ettei hän ollut kovin yllättynyt palkinnon myöntämisestä juuri hänelle.

Ahtisaari muistutti, että rauhanvälittäjien kategoriassa hänellä ei juuri ollut kilpailijoita. Palkintoa saattoi ennakoida myös se, että presidentille myönnettiin samana syksynä myös Unescon rauhanpalkinto, joka oli arvoltaan 122 000 euroa.

Ahtisaaren voitto nähtiin Norjassa paluuna perinteisen rauhantyöhön palkitsemiseen. Neljänä edellisenä vuonna palkinto oli myönnetty muun muassa ympäristöjärjestöille tai ihmisoikeustyön tekijöille.

Palkintolautakunnan mukaan Ahtisaari ansaitsi palkinnon työstään rauhan ja sovinnon puolesta. Viisihenkinen komitea kertoi perusteluiksi erilaisten konfliktien parissa tehdyn työn, jolle Ahtisaari oli omistanut työurastaan noin kolme vuosikymmentä.

Palkinto pitkästä elämäntyöstä

Myös Ahtisaari korosti voittonsa jälkeen, että palkinto tuli hänen elämäntyöstään. Kansakoulunopettajaksi valmistunut Ahtisaari oli osallistunut useisiin merkittäviin rauhanponnisteluihin niin Keski-Aasiassa ja Afrikan sarvessa kuin Balkanilla.

Rauhanvälittäjänä Ahtisaari aloitti 1980-luvulla. Yhtenä ensimmäisistä tehtävistään hän sovitteli itsenäisyyttä Namibialle. Maassa nimettiin sittemmin nimetty kouluja ja katuja Ahtisaaren mukaan. Martilla on myös useita kaimoja Namibiassa.

Vaikutusta palkinnon myöntämiseen lienee ollut etenkin Kosovon rauhanprosessilla, jota Ahtisaari itse kuvasi uransa vaikeimmaksi tehtäväksi. Rauhanneuvottelut presidentti sai päätökseen keväällä 2008, kun Kosovo itsenäistyi.

Muutamaa vuotta aiemmin Ahtisaari neuvotteli rauhan Indonesian ja Acehin maakunnan kapinallisten välille. Ahtisaari myös muun muassa tarkasti IRA:n asevarastoja Pohjois-Irlannissa osana maakunnan rauhoittanut prosessia.

Suomen tasavallan presidenttinä Martti Ahtisaari toimi vuosina 1994 - 2000. Presidenttikautensa jälkeen hän perusti kriisinhallintaa tekevän Crisis Management Initiative -järjestön. Ahtisaaret ovat juuri kuulleet puhelimitse Nobel-palkinnosta (Seppo Ekholm)

Ahtisaaren valinta sai myös kritiikkiä

Palkintoilmoituksen jälkeen Ahtisaarelle sateli onnitteluja. Esimerkiksi YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan kehui valintaa parhaaksi mahdolliseksi. Kaikki maat tai edes suomalaiset tahot eivät kuitenkaan olleet ehdoitta iloisia palkinnon myöntämisesti juuri Ahtisaarelle.

Suomalainen vaihtoehtomedia kritisoi muun muassa joitakin Ahtisaaren rauhanvälitystehtäviä sekä Nato-kantaa. Hän oli tuonut palkintouutisen jälkeen useasti esille toiveensa Suomen liittymisestä läntiseen sotilasliittoon.

Kovinta kritiikkiä esittivät muun muassa muutamat serbit ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Tämä sanoi, että Nobelin rauhanpalkinto pitäisi irrottaa politiikasta. Muiden venäläiskommenttien mukaan länsimaat yrittivät oikeuttaa rauhanpalkinnolla toimintansa Balkanilla.

Kritiikistä huolimatta Ahtisaari korosti, että hänen välinsä Venäjän johtoon olivat edelleen hyvät, vaikka Kosovon itsenäistyminen olikin ollut kova pala Venäjälle.