Talouskriisi saavutti myös syrjäisen Suomen

Islanti alkoi sakata Yhdysvaltain talouskriisistä jo syyskuussa. Islantilaispankit olivat kasvaneet liian nopeasti liian suuriksi maan kokoon nähden, ja syyskuussa selvisi, että pankkien velat olivat 12 kertaa suuremmat kuin maan kansantuote. Valtion syliin päätyivät niin Landsbanki, Glitnir kuin Kaupthing.

Hieman yli 300 000 asukkaan pikkuvaltio hoippui koko syksyn vararikon partaalla. Islantilaiset osoittivat lähes joka viikonloppu mieltään hallitusta vastaan, ja hallitus puolestaan kamppaili rahoituksen saamiseksi ja maansa pelastamiseksi. Islannin kruunu romahti. Lopulta kukkaron nyörit avasivat niin kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuin muut Pohjoismaat.

Suomessa Islannin tapahtumia seurasivat vakavina ainakin tallettajat, sillä muutaman viikon ajan oli epäselvää saisivatko he takaisin islantilaispankkeihin tallettamansa rahat. Eniten hikoilutti Kaupthingin Suomen sivuliikkeen asiakkaita, sillä osa rahoista oli vailla talletussuojaa. Kolme suomalaispankkia ja valtio sopivat kuitenkin järjestelystä, jolla asiakkaiden varat turvattiin.

Loppusyksyllä lomautusaalto

Alkusyksy kului Suomessa vielä talouskriisin vaikutuksia pähkäillessä. Osa päättäjistä uskoi, että Suomi selviäisi hyvin. Marras-joulukuussa uutiset alkoivat kuitenkin mustua meilläkin.

Vain hieman ennen itsenäisyyspäivää työ- ja elinkeinoministeriö synkensi arviotaan lomautusten määristä. Ministeriö arvioi, että lomautettuna oli tai vahvistettua lomautusta odotti yhteensä noin 36 000 ihmistä. Aiemmin syksyllä työministeri Tarja Cronberg (vihr.) uskoi lomautusten koskevan noin 10 000:ta ihmistä.

Mittavista yt-neuvotteluista, lomautuksista ja vähennyksistä kertoivat muutaman kuukauden sisällä yhtiöt lähes joka alalta: metsäyhtiöt, Nokian Renkaat, Finnair, Orion, Nanso, YIT, Raute ja monet muut. Suomalaisen viennin povattiin tyrehtyvän viimeistään alkuvuonna 2009, mikä enteili jatkoa lomautuksille ja irtisanomisille.

Suomen Pankki vahvisti synkät tunnelmat kertomalla joulukuussa, että Suomen talous vaipuisi taantumaan seuraavana vuonna. Suomen bruttokansantuotteen arvioitiin supistuvan 0,5 prosenttia. Edes vuoden 2010 talouskasvu ei yltäisi kuin 0,7 prosenttiin.

Näkymät pelästyttivät myös hallituksen, ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) yritti loppusyksystä useaan otteeseen vedota yrityksiin. Vanhasen mukaan yritysten taseet olivat niin hyvässä kunnossa, että kriisin läpi tulisi sinnitellä vaikkapa henkilöstöä kouluttamalla, ei pois potkimalla.

Eurooppa samassa veneessä

Muualla Euroopassa tilanne ei ollut yhtään sen valoisampi. Saksa vaipui taantumaan, ja keskuspankki Bundesbank arvioi maan talouden kutistuvan vuonna 2009 eniten 16 vuoteen. Myös Ruotsin talouden laskettiin olevan taantumassa alkusyksyllä ja Britanniassakin bruttokansantuote supistui kolmannella vuosineljänneksellä ensi kertaa 16 vuoteen. Baltian maat kärvistelivät - muun muassa Latvia sai taloudellista tukea sekä EU:lta että IMF:ltä - ja Etelä-Euroopan maat nekin kohtasivat vuosien huonon taloudenpidon seuraukset.

Selvää oli siis, että Euroopan tulisi toimia yhdessä. Toimien laajuus vaan aiheutti eripuraa. Saksaa syytettiin siitä, ettei se tehnyt tarpeeksi. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy taas halusi paistatella toiminnan kärjessä maan autoteollisuuden yskähdellessä pahasti.

Myös suurten maiden sooloilu herätti närää. Ensimmäiseen kriisikokoukseen Pariisiin lokakuun alussa saivat kutsun ainoastaan suuret EU-maat, EKP:n pääjohtaja ja komission puheenjohtaja. Tämä kismitti muun muassa Suomea.

Moitteet kuultiin, ja yhtenäisyys alkoi pikku hiljaa löytyä. EU:n valtiovarainministerit päättivät yksissä tuumiin nostaa yksityishenkilöiden talletussuojaa kaikissa maissa. Euromaat päättivät myös, etteivät ne eivät päästäisi isoja pankkeja kaatumaan ja lupasivat taata pankkien välisen lainanannon vuoden 2009 loppuun asti.

Euroopan komissio esitti lisäksi elvytyspakettia kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi. Komission 200 miljardin euron elvytyspaketista unioni rahoittaisi 30 miljardia ja loppu jäisi jäsenvaltioiden rahoitettavaksi. Britanniassa joulukauppa ei ollut ollut yhtä hidasta yli 30 vuoteen. Myynti putosi yli 8 prosenttia. (EPA/Andy Rain)

Kuluttajien odotukset sukelsivat

Suomessa hallitus vastasi huonoihin talousuutisiin loka-marraskuussa 2008 sekä lisäbudjetilla että vuoden 2009 budjettiesitykseen tehdyillä täydennyksillä. Uusia elvytystoimia valmisteltiin myös vuoden 2009 ensimmäiseen lisäbudjettiin. Hallituksen mukaan Suomen elvytystoimet olivat Euroopan kärkitasoa.

Monet asiantuntijat kuitenkin tunnustivat vuoden lopussa, että peli oli aika lailla menetetty vuodelle 2009. Talouden virkoamista voitaisiin odottaa aikaisintaan vuonna 2010. Huonot talousuutiset saivat myös kuluttajat synkistelemään: kansalaisten odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä putosivat joulukuussa alimmilleen 21 vuoteen.