Tiede |

Vahvakin salasana kannattaa vaihtaa usein

Viikon sisällä ilmitulleet tietovuodot ovat herätelleet internetin käyttäjiä vaihtamaan salasanojaan. Hyvä salasana on riittävän pitkä, 10 - 12 merkkiä. Vahva salasana sisältää isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita. Tietoturva-asiantuntija Erkki Mustosen mukaan salasanat kannattaa vaihtaa kolmen kuukauden välein. Tuoreinta tietovuotoa, puolen miljoonan sähköpostiosoitteen julkaisua, hän ei pidä vakavana ongelmana.

Ruutukaappaus sähköpostipalvelun sisäänkirjautumisnäkymästä.
Video
It-asiantuntija Teemu Arina kertoo, miksi Suomessa on juuri nyt tapahtunut erilaisia tietomurtoja. Toimittaja Maria Stenroos haastattelee.

- Hyvä sääntö on, että salasana on vaikeasti arvattavissa. Se voi olla vaikka lause, jossa o-kirjain on muutettu nollaksi tai i-kirjain ykköseksi, näin sen selvittäminen vaikeutuu heti, kertoo tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen tietoturvayhtiö F-Securesta.

Mustonen painottaa, että käyttäjälleen tärkeissä verkkopalveluissa kuten sähköpostissa, sosiaalisen median palveluissa kuten LinkedInissä, Twitterissä ja Facebookissa salasanoja kannattaa vaihtaa joka tapauksessa usein esimerkiksi kolmen kuukauden välein.

- Kyllä maksimi on puoli vuotta, Mustonen sanoo.

- Olennaista on myös se, että eri palveluissa käyttäjällä on erilaiset käyttäjätunnukset ja eri salasanat, hän muistuttaa.

Epäilyksen kohteena huoleton tietoturva

Vielä ei ole varmuutta siitä, mistä osoitteet on kerätty. Mustonen uumoilee, että kyseessä melko perinteinen tapaus: tiedot lienee kerätty sekalaisilta palveluntarjoajilta, jotka ovat hoitaneet tietoturvansa huolettomasti.

Taustalla voi Mustosen mukaan olla yksittäinen tekijä, mutta todennäköisesti heitä on usempia.

- Välttämättä he eivät tiedä toistensa tekemisistä, Mustonen sanoo.

Sähköpostin kaappaaminen mahdollista

Pelkästä sähköpostiosoitteesta ei ole sinänsä mitään hyötyä.

- Näperellä voi, mutta kyllä se jää kiusantekoon. Mutta jos tiedossa on olemassaoleva salasana, riski kasvaa heti. Siksi salasanat on hyvä vaihtaa varmuuden vuoksi, hän kuvailee.

Ikävässä tapauksessa ulkopuolinen voi kirjautua osoitteen ja salasanan turvin sähköpostitilile ja vaihtaa salasanan niin, ettei sähköpostin omistaja itse enää pääse postiinsa.

Vuodoista seuraa huijausyrityksiä

Mustonen suhtautuu varauksellisesti verkkopalveluihin, joiden kautta voi selvittää, onko oma sähköpostiosoite julkaistujen listalla.

- Jos palvelu kyselee salasanaa, on kyse jostain muusta kuin järkevästä palvelusta, Mustonen sanoo.

Hänen mukaansa toimiva varmistuspalvelu kysyy esimerkiksi vain osan sähköpostiosoitteesta esimerkiksi ennen @-merkkiä olevan tiedon, eikä sen kautta yritetä saada haltuun käyttäjän henkilökohtaisia tietoja.

Kommentoi aihetta

(16 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Anssi

Ilmoita asiattomasta kommentista

Sellainen asia, johon pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, on se, että nykyään on tapana pitää kaikki tietokoneet jatkuvasti kytkettynä Internettiin, mutta näinhän ei tarvitse olla, ja olenkin itse tekemässä muutosta siten, että kotona on kaksi tietokonetta; yksi nettisurffausta varten, ja toinen kokonaan ja jatkuvasti verkosta irtikytketty tietokone työntekoa ja varsin yksityisiä tiedostoja varten. Tämä on ainoa tapa taata, ettei omia salaiseksi luokittelemiani tietoja vuoda omalta tietokoneeltani Internettiin.

Yrityksissä pitää myös tarkastella omaa toimintaa ja harkita vastaavan systeemin käyttöönottoa. Esim. koneensuunnittelutoimistoissa ei välttämättä tarvitse pitää CAD-työasemia kytkettynä Internettiin, vaan saattaa riittää, että ne ovat kytkettynä vain CAD-datan sisältämälle palvelimelle. Eli yrityksessä voi olla kaksi sisäistä verkkoa, joista toinen on aina irti Internetistä. Käytännössä tämä kannattaa toteuttaa siten, että kaapelointi on fyysisesti erilaista siten, että vahingossakaan ei pysty kytkemään väärää konetta Internettiin.

Japanissa on viime aikoina havaittu tietovuotoja, kuten sellaista, että ydinvoimaloiden suunnittelutietoa on vuotanut Mitsubishi Heavy Industries -yhtiöstä ulos! Ja epäillään myös aseteknologiatietojen vuotoja. Herää kysymys, miksi sellaista suunnittelutietoa on pidetty Internettiin kytketyillä tietokoneilla. Jos tiedonsiirtoa Internetin kautta on pakko käyttää sellaiselle tiedolle, niin kyllä siihen löytyy joku ratkaisu, ettei niitä koneita tarvitse kytkeä Internettiin muuta kuin hyvin lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Esim. jos siirretään arkaluontoista tietoa toimipisteestä toiseen Internetin välityksellä, niin tämän voi toteuttaa siten, että fyysisellä katkaisijalla kytketään yhteys ja tiedonsiirto tarpeen mukaan, ja fyysinen yhteys katkeaisi automaattisesti heti kun kyseinen tiedonsiirto on tehty. Ja siirrettävä tieto on jo valmiiksi paketoitu salattuun muotoon ennen yhteyden kytkemistä, ja siirtoyhteys on myös erikseen salattu.


Järki käteen

Ilmoita asiattomasta kommentista

"jossa o-kirjain on muutettu nollaksi tai i-kirjain ykköseksi, näin sen selvittäminen vaikeutuu heti"

Tuohan on hölmöin ja tunnetuin tapa täyttää vaatimus siitä, että salasanassa pitää olla myös numeroita. Tuo ei juurikaan vaikeuta salasanan selvittämistä. Päinvastoin, jos vertailukohtana on sattumanvaraiset numerot jossakin kohtaa salasanaa. Mieluummin tulisi käyttää kunnon salasanoja, joita ei vaihda niin usein. Myös kulloisenkin palvelun mukaan vaihtuva osuus salasanoissa on tärkeää.

Vaatimus, että salasanoja pitää vaihtaa usein tarkoittaa todennäköisesti sitä, että samoja salasanoja kierrätetään paikasta toiseen, eikä jälkikäteen ole enää varmaa, mitä salasanaa oli jo käytetty missäkin. Eli tieto jonkin palvelun murrosta tarkoittaa vain, ettei käyttäjä ole varma mitkä salasanat eivät enää ole turvallisia, koska kaikki palvelut eivät poista tietoa vanhoista salasanoista tai näiden tiivisteistä, vaan käyttävät näitä sen varmistamiseen, ettei samoja salasanoja käytetä uudestaan. Lisäksi jos salasanoja täytyy vaihtaa usein, ne tödennäköisesti kirjoitetaan muistiin jollekin lapulle.

Tietysti tärkeiden palvelujen salasanoja kannattanee vaihtaa useammin. Mutta joidenkin netin huuhaa-sivustojen salasanojen tiheään vaihtamiseen ei ole juurikaan syytä. Eikä niiden salasanojen tarvitse edes olla erityisen vahvojakaan. On pikemminkin suuri riski käyttää kyseisillä sivustoilla vahvaa salasanaa, jota tai jonka osaa käyttää myös tärkeämmissä paikoissa. Kyseisten paikkojen riski joutua onnistuneen tietomurron kohteeksi on paljon suurempi kuin "tärkeämmillä" palveluilla, joiden tietoturvaan on panostettu.


dsdfg34324fsdgf#€4

Ilmoita asiattomasta kommentista

Linkkejä täällä ei ilmeisesti julkaista, muttaa googlatkaahan "xkcd Password Strength".

Siinä vähän toisenlaista näkökulmaa noihin yleisiin "hyvien" salasanojen sääntöihin.


Yksi vaihtoehto

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jokainen voi myös omalla kohdallaan miettiä, olisiko omalla kohdalla järkevää siirtyä käyttämään salasanojen hallinnointiohjelmaa esim. Keepass.


Anssi

Ilmoita asiattomasta kommentista

Salasana voi olla kaksiosainen. On 1) muuttuva osa ja 2) vakiona pysyvä osa.

Vakiona pysyvä osa voi olla eri palveluihin täsmälleen sama. Muuttuva osa sitten vaihtuu palveluiden välillä. Muuttuvan osan voi kirjoittaa paperille, mutta vakiona pysyvää ei.

Tällä systeemillä salasanan sisältävää paperianne lukeva ei vielä pysty siinä lukevaa salasanaa missään hyödyntämään. Kunhan pidätte vakio-osan vain omassa päässänne, tässä on jo aika hyvä alku parempaan tietoturvaan salasanojen suhteen.

Voitte myös vaihtaa muuttuvaa osaa usein, koska voitte kirjoittaa sen paperille ilman vaaraa siitä, että sillä pääsisi suoraan kirjautumaan mihinkään.


alan opiskelija

Ilmoita asiattomasta kommentista

F-Securelle huom. -> Tästä salasanojen vaihtamisesta 3 kuukauden välein voi olla kyllä montaa mieltä.

Esimerkiksi arvostetussa perusteoksessa "Firewalls and Internet Security" mainitaan, että usein tällainen käyttäjien pakottaminen vaihtamaan salasanaa esim. 3 kuukauden välein vain vähentää tietoturvaa, koska tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset alkavat käyttää huonoja salasanoja, että muistaisivat ne.



jukka

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tämä on ohje sellaiselta ihmiseltä, jonka koko elämän sisältö on tiedostot ja salasanat. Salasanojen jatkuva vaihtelu vain sotkee asioita, kun pitää tietää niin monen systeemin salasana. Jos ne kirjoittaa muistiin (kuten usea tekee), itse riski kasvaa.

Pitäisi pikemminkin pyrkiä siihen, että salasanoilla suojattaisiin vain oikeasti salaisia juttuja. Nykyisin salasana on tarpeeton vakiojuttu kaikissa ohjelmissa. Miksi esim. valtion Travel-ohjelmassa on salasana: tuskin kukaan pilailumielessä tekee toiselle matkamääräyksen. Jos tekee, ei se edes vaikuttaisi mitään, koska asianomainen ei matkustaisi. Itse käyttäjätasolta ei taas tuossa järjestelmässä pääse minnekään tilijärjestelmiin tai muuhun vakavaan.


eri merkkejä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Vahva ja hyvä salasana on omassa mielestä sellainen jota ei itse pysty muistamaan.Ja sen kun kirjoittaa paperille.Jokaiseen palveluun eri salasana

Esim tälläinen W20täö45tyggEDsf3e3


noniin

Ilmoita asiattomasta kommentista

Tällä E. Mustosella ei varmaan ole kaikki inkkarit samassa kanootissa. ;)

Mitä vaikeampi salasana on, sitä todennäköisempää on, että se on kirjoitettu jonnekin ylös ja on siten iso riski käyttäjälle ja mahdollisuus sitä haluavalle.

Tuoreimmat aiheesta: Tiede

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä