Kotimaa

Vain joka kolmannella suomalaisella vakuutus kuoleman varalta – etenkin pienituloiset hyötyisivät henkivakuutuksesta

Suomessa henkivakuutuksia on eniten lapsiperheillä ja suuren asuntolainan ottaneilla. Henkivakuutuksen suosio ei ole tällä vuosituhannella suuresti muuttunut. Kansainvälisessä vertailussa henkivakuutusten määrä on meillä alhainen.

Katukuvaa
Kuva: Yle

Suomessa kuolee vuosittain noin kymmenen tuhatta työikäistä. Moni ajattelee, ettei se omalle kohdalle osu.

Kodit ja autot vakuutetaan meillä paremmin kuin oma henki. Henkensä kuoleman varalta on Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuuttanut vain reilu kolmannes suomalaisista.

Toinen kolmannes suomalaisista ei ole vakuutusyhtiöiden kyselyjen mukaan edes miettinyt, miten perheen talous kestäisi toisen elättäjän kuoleman. Lopuilla asia on jäänyt pohtimisen asteelle.

– Meillä on edelleen selvästi vaikea puhua kuolemasta ja miettiä kuolemaa taloudellisena riskinä, Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen arvelee syyksi tähän aukkoon suomalaisten vakuutusturvassa.

Puolison kuolema suistaa monen perheen taloudellisiin vaikeuksiin

Lapsiperheistä tai suuren lainan ottaneista nelisenkymmentä prosenttia ei Kalevan viimekesäisen kyselyn mukaan selviäisi lainkaan tai joutuisi suuriin vaikeuksiin, jos toisen puolison tuloja ei yhtäkkiä olisi. Reilu kolmannes tällaisista perheistä uskoisi selviävänsä korkeintaan puoli vuotta ilman uusia tuloja tai muualta tullutta apua. Jos perheen toimeentulo on vain yhden ihmisen varassa, niin yli puolet pelkää pärjäävänsä vain tuon puoli vuotta.

Lapsiperheet ja asuntovelalliset ovatkin niitä, joiden kannattaa ottaa henkivakuutus. Nämä ryhmät ovat viime vuosina myös hieman kasvattaneet henkivakuutusten määrää, mutta suuresti niiden suosio ei tällä vuosituhannella ole muuttunut.

Perinteisen henkivakuutuksen korvauksen käytöstä voi päättää itse

Pankkien lainaturvavakuutuksiin liitetään usein myös vakuutus kuoleman varalta. Ero vakuutusyhtiöstä suoraan otettavaan perinteiseen riskihenkivakuutukseen on siinä, että lainaturvavakuutuksessa korvaussumma on käytettävä nimenomaan lainan maksamiseen. Perinteisessä henkivakuutuksessa sen voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi hautajaiskulujen ja perintöverojen maksuun.     

Nyrkkisääntö on, että henkivakuutuksen korvaussumman pitäisi kattaa perintöverot, kuolleen puolison vuoden tai kahden nettopalkka sekä lainojen takaisinmaksu. Näin perhe selviäisi jo hyvin eteenpäin uudessa tilanteessa.

Tyypillisin korvaussumma on 25 000 – 50 000 euroa. Tällä ei vielä varmisteta sitä, että perheen elintaso säilyisi ennallaan toisen vanhemman kuoltua. Esimerkiksi asuntolainojen suuruuteen nähden valitut korvaussummat eivät ole kovin suuria.

Henkivakuutusten hinnat vaihtelevat paljon yhtiöittäin, joten vertailu kannattaa. Jos vaikkapa 30 - 40 -vuotias haluaa ottaa 50 000 tuhannen euron vakuutuksen, niin keskimäärin hän maksaa siitä noin sata euroa vuodessa.

Pienituloiset hyötyisivät eniten henkivakuutuksesta

Eniten henkivakuutuksia on 40 – 49 -vuotiailla, omistusasunnossa asuvilla ja yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevilla. Tämä käy selville Aktia-pankin viimesyksyisestä kyselystä.

Pienituloiset ottavat vähemmän henkivakuutuksia, vaikka he hyötyisivät niistä eniten. Yleensä on niin, että mitä pienemmät tulot sitä vähemmän – jos lainkaan – on käteisvaroja säästössä pahan päivän varalle.

– Aika pienestäkin perinnöstä perintövero on jo kymmenen tuhatta euroa ja sen ottaminen muutamassa kuukaudessa kuoleman jälkeen käteisvaroista on monelle aika mahdoton temppu, Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen sanoo.

Tällaisessa perheessä henkivakuutuksesta saatava minimiturvakin tulisi tarpeeseen.

Lähiomaisille korvaussumma on myös veroton 35 000 euroon asti. Muusta perinnöstä perintöveroja on maksettava 20 000 eurosta alkaen.

Terveydentilasta annettava tarkat tiedot 

Kaikki eivät henkivakuutusta saa, vaikka haluaisivat. Sen voivat estää esimerkiksi vakavat sydänsairaudet ja syövät.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n jaostopäällikkö Tuomas Korkeamäki neuvoo, että henkivakuutusta otettaessa kannattaa olla tarkkana, kun täyttää terveysselvitystä.

– Jos tiedonantovelvollisuus terveysselvitystä annettaessa laiminlyödään, niin seuraukset siitä voivat olla erittäin ankarat, Korkeamäki sanoo. 

Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että vakuutuskorvausta ei vakuutuksenottajan kuoltua makseta lainkaan, jos vakuutusyhtiö tai riitoja ratkova vakuutuslautakunta tulkitsee tiedot puutteellisiksi tai vääriksi. 

Jos terveysselvityksessä kysytään, onko ollut alkoholin tai huumeiden käytön tai mielenterveysongelmien vaikkapa masennuksen takia hoidossa, niin kannattaa antaa rehellinen vastaus.

Uudesta henkivakuutuksesta uusi terveysselvitys

Henkivakuutusyhtiötä vaihtaessaan hakija joutuu tekemään uuden terveysselvityksen.

– Tämä uusi terveysselvitys saattaa johtaa siihen, että vakuutusta ei myönnetä, Korkeamäki FINE:stä muistuttaa. Tämän takia vanhaa henkivakuutusta ei kannata irtisanoa ennen kuin uuden vakuutuksen saaminen on varmistunut.

Neuvoja terveysselvityksen täyttämiseen voi kysyä esimerkiksi FINE:n neuvontapuhelimesta.

Avopuoliso ei automaattisesti ole henkivakuutuksen edunsaaja

Vakuutus ja rahoitusneuvonnasta kysellään apua myös henkivakuutusten edunsaajista. He ovat niitä, joille korvaussumma vakuutetun kuoltua maksetaan. Jos henkivakuutuksen edunsaajaksi nimetään omaiset, niin korvaussummasta puolet menee aviopuolisolle ja puolet lapsille.

Edunsaajaa muutettaessa esimerkiksi avioeron takia, täytyy uudesta edunsaajasta ilmoittaa vakuutusyhtiöön kirjallisesti.

Jos haluaa vakuutuskorvauksen menevän avopuolisolle, on hänet mainittava nimeltä, ettei synny sekaannuksia.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

USA:n vaalit

Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja?

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on alkamassa loppukiri, kun demokraatit nimeävät Hillary Clintonin ehdokkaakseen maanantaina alkavassa puoluekokouksessa. Naapurileirissä on jo aloitettu kiivas lokakampanja häntä vastaan, ja myös republikaanien Donald Trump saa oman osansa. Lähes 200 vuotta sitten erästä ehdokasta haukuttiin aasiksi. Siitä syntyi demokraattien logo.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä