Häme |

Vain raaka peli tepsii - sadekesä villiinnytti espanjansiruetanan

Vetinen maa on ollut otollinen etenemisalusta espanjansiruetanalle tänä kesänä. Riihimäen kaupunki on yrittänyt torjua etanan tuhoja turhaan niittämällä mutta kotipuutarhurin mielestä vain kuuma vesi auttaa. Pahamaineista etanaa ei kannata sotkea harmittomaan ukkoetanaan.

Espanjansiru etana pää alaspäin
Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Kesän kosteus on suosinut espanjansiruetanan (Arion vulgaris) runsastumista. Manner-Suomeen laji levisi vajaat 20 vuotta sitten ja nyt sitä on jo Oulun ja Kajaanin korkeudelle asti. Lähes kaikkiruokaisena vieraslajina se on ikävä puutarhatuholainen, josta on vaikea päästä eroon. Väriltään nahanruskea espanjansiruetana on paha riesa muun muassa Etelä-Hämeessä Riihimäellä.

Olen kokeillut myrkkyäkin

Suuria kymmensenttisiä espanjansiruetanoita esiintyy nyt jo lähes koko kaupungin alueella.

Riihimäen kaupunki on tähän asti kamppaillut etanoita vastaan mekaanisesti lähinnä niittämällä ruohikoita. Riihimäen puistopuutarhurin Lasse Heikkisen mukaan suuria etanoita on ollut kaupungissa jo muutaman vuoden ajan.

Iso lasti myrkkyä

Lea Perjalan puutarha Kontiontien varrella Riihimäellä on yksi niistä paikoista, joihin espanjansiruetana on tuntosarvensa työntänyt. Tuholaisten torjunnassa monenlaisia keinoja on jo kokeiltu, mutta laihoin tuloksin.

- Olen kokeillut myrkkyäkin niille laittaa, mutta sitä nyt täytyisi olla vähintään 50 kiloa ennen kuin... ja se on kallista, harmittelee Lea Perjala.

Varmimmin etanoista henki lähtee, kun niiden päälle kaataa kiehuvaa vettä. - Minä olen laittanut ne sinne lasipurkkiin ja siellä olevaan muovipussiin ja sitten kuuma vesi päälle.

Lea Perjalaa kasveja kiusaavat etanat ja lehtikotilot harmittavat. - Tottakai ne harmittavat, inhottavia, kertakaikkiaan ja nehän syövät ihan kaiken, salaatin ja mansikatkin.

Ruosteenruskeaa espanjansiruetanaa ei kuitenkaan kannata sekoittaa tummanruskeaan ukkoetanaan.

- Tämä harmiton hieno ukkeli ukkoetana järsii vain raparperinlehteä, eikä sitä pidä tappaa, muistuttaa puutarhuri Timo Koskinen.

Ihminen levittää

Espanjansiruetana on jo melkoinen ongelma Riihimäellä, myöntää puistopuutarhuri Lasse Heikkinen.

- Kyllä se on aika iso ja laaja ongelma, varsinkin kotipihoissa. Se on tänä vuonna levinnyt otollisen ilmaston takia varmasti  laajalle osalle koko Riihimäessä. Ennen se esiintyi pistemäisemmin.

Espanjansiruetana leviää ihmisten avulla. Munat ja nuoret etanat kulkeutuvat helposti paikasta toiseen maansiirtojen ja kasvien multapaakkujen mukana. Omin voimin etanat pystyvät lyllertämään tontilta toiselle. Riihimäellä etanoiden valloitusmarssia on toki yritetty estää.

- Joutoalueiden niittäminen ja matalana pitäminen on yksi, oikeastaan pääkeino ja sitä on koitettu tehdä, mutta meilläkin riittää niitettävää ja eri tavalla hoidettavaa 650, luonnonsuojelualueet mukaan lukien 750 hehtaaria, niin vähän perässä kyllä tullaan, tunnustaa Heikkinen.

 

Kommentoi aihetta

(6 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.


Syötti

Ilmoita asiattomasta kommentista

Hyvä kysymys Akkaetana.

Samaa pohdin minäkin.

Espanjansiruetana on paistinpannu kokoa.

Voiko ihminen syödä sitä? Myrkytllinen? Miltä maistuu?

Mitenkä käyttö eläinten ruokanai tai kalansyötiksi.

Erittääkö ESSE jotain hajua tai myrkkyä limassaan?


dhalss

Ilmoita asiattomasta kommentista

Norjassa nämä etanat on maanvaiva. Syövät puutarhakasvit ja tunkeutuvat jopa talojen sisään. Koko kansa on valjastettu joukolla listimään niitä.

Neuvotaan, että naapuruston pitää yhdessä pitää puutarhat niitettyinä ja rakentaa etanoille ansoja.

Esimerkiksi lautoja nurmikolla, joiden alla etanat ovat suojassa kosteassa. Ne voi sitten poimia ja tuhota.

Myös viiinin tai oluen valmistuksessa tähteeksi jäävän sakan voi käyttää houkuttimena sangon pohjalla. Sanko kaivetaan kuoppaan tai sen sivuun tehdään reikä, josta etanat mönkivät turmioonsa.

On myös saatavilla biolgisia aseita. Bakteeri, joka tekee etanoista kannibaaleja.

Suomessa kannattaisi alkaa tosissaan taistelemaan tätä tulokasta vastaan, ennen kuin on myöhäistä.


Dhalss

Ilmoita asiattomasta kommentista

Niitä voi syödä. Ensin niiden pitää vaan antaa nälkiintyä, jotta hapan maku lähtee pois. Sitten ne voidaan marinoida ja friteerata. Näin neuvoo Norjalainen mestari kokki.


Epäilyttää vähän

Ilmoita asiattomasta kommentista

Uskaltaisikohan tämän vinkin perusteella kokeilla? Pitäis ehkä olla vakuuttavampi lähde ennen kuin paikalliset mestarikokit alkavat ilakoida. Olisi toki hyvä, jos voisi syödä esim. paistamalla voissa valkosipulin ja paahtoleivän kera.


Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä