Vainionpää on Suomen pitkäaikaisin kaupunginjohtaja
Nurmeksen kaupunginjohtaja Pertti Vainionpäällä on takanaan pitkä ja vaiheikas työura kunnalliselämässä. Kokemusta pelkästään Nurmeksen kaupungilla on lähes 39 vuoden ajalta.
Pertti Vainionpää sai perehdytystä kunnallisasioiden hoitoon jo 1970-luvun alussa kuuluessaan persoonallisen Joensuun kaupunginjohtajan Aaro Heikkilän ”esikuntaan”. Heikkilän perintönä siirtyi Nurmekseen muun muassa kokousten esivalmistelu.
Vainionpää on vasta kolmas Nurmeksen kaupunginjohtaja 80 vuoteen. Hän on siis johtanut kaupunkia siitä ajasta lähes puolet.
- Olen tällä hetkellä iältäni Suomen vanhin kaupunginjohtaja, kuten myös silloin, jos katsotaan samassa virassa tehtyjä työvuosia.
Pertti Vainionpää on ollut alusta alkaen kunnallistoimintojen järkiperäistämisen kannalla. Jo 1970-luvulla olivat kuntien yhdistämisasiat ajankohtaisia:
- Tulin aikoinaan kuntaliitoksen yhdistämään Nurmekseen. Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta yhdistettiin vuoden 1973 alusta. Siten alkuvuosien tärkeimpiä tehtäviä olikin kuntaliitoksen tuomat sopeuttamistyöt.
- Tuolloinkin kuntalaiset suhtautuivat kuntaliitokseen, kuten nykyäänkin. Pelättiin palvelujen katoamisen puolesta ja yleensä oman alueen kohtalosta.
Vainionpään mukaan 1970-luvun kuntaliitos oli hyödyllinen toimenpide. Molempien kuntien taajama olivat kiinni toisissaan, joten liito oli luonnollinen.
- Se kuntaliitos olisi pitänyt tehdä vähintään kymmenen vuotta aikaisemmin. Silloin hyödyt olisivat olleet vielä paremmin hoidettavissa. Silloinkin juna oli tietyllä tavalla jo mennyt, muistuttaa Vainionpää.
Bomba toi Nurmekselle matkailun
Bomban karjalaiskylän rakentaminen vuonna 1978 teki Vainionpään mielestä Nurmeksesta matkailukaupungin:
- Oli aika ennen ja jälkeen Bomban. Parhaimmillaan Bomballa vieraili vuosittain noin 400 000 karjalaishenkistä turistia.
- Se oli koko maatakin ajatelleen poikkeuksellisen suuri määrä.
Lama vauhditti tehostamista
1990-luvun lama aiheutti Nurmeksessa sen, että kaupunki saneerasi ja tehosti toimiaan. Sama suuntaus on jatkunut Vainionpään mukaa näihin päiviin saakka.
- Nurmeksen eduksi voidaan sanoa se, että me aloitimme toimet välittömästi ja nyt on päästy nauttimaan tuloksista. Talous on ollut kutakuinkin tasapainossa.
- Säästöt ovat myös näkyneet. Palvelut ovat lähes entiset, mutta kaupungin työntekijät ovat vähentyneet alle neljäänsataan vakinaiseen työntekijään entisestä seitsemästäsadasta.
Työtä jää vielä seuraajallekin
- Aina jää työtä kesken. Ei maailma valmistu koskaan. Mielestäni saavutin itselleni asettamat lähiajan tavoitteet. Kuntarakenne ei kuitenkaan minun aikanani toteutunut. Nyt sana on valtiolla, sanoo Vainionpää.
Pertti Vainionpää jää eläkkeelle 1.6.2012. Hänen seuraajakseen on valittu Asko Saatsi.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Venäläinen helikopteri luvatta Suomen puolella?
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii mahdollista helikopterin aiheuttamaa valtakunnan rajan ylittämistä Venäjältä Suomeen ja takaisin Venäjälle, Lieksan Otrosvaaran alueella.
John Deeren Joensuun tehtaalla juhlitaan 40 vuotta
Deere & Company -yhtiö perustettiin vuonna 1837 eli takana on 175 vuotta. John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehdas puolestaan perustettiin vuonna 1972, ja niinpä tehtaalla vietetäänkin 40-vuotisjuhlavuotta. Juhlapuheiden aika oli perjantaina 25. toukokuuta.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Pohjois-Karjalaan kaksi uutta neuvosta
Tasavallan presidentti on myöntänyt kauppaneuvoksen arvonimen joensuulaiselle toimitusjohtajalle, ylioppilasmerkonomi Harri Jorma Bromanille ja maaviljelysneuvoksen arvonimen nurmeslaiselle maanviljelijälle, agrologi Timo Juhani Komulaislle.
Joensuun näyttelyssä 4600 koiraa
Joensuussa järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Suvi-Karelia 2012 koiranäyttely, jossa on mukana koiria Suomen lisäksi myös muun muassa Venäjältä. Tuomareita raviradan näyttelysssä puolestaan on 13 maasta.
Joensuu edelleen mukana palvelukeskuksen paikkakunnaksi
Puolustusministeriö esittää Puolustusvoimien palvelukeskusta Kouvolaan tai Joensuuhun. Puolustusvoimien esittämä Tuusula sen sijaan on pudotettu pois. Sijoituspaikkakuntaa käsitellään ennen puolustusministeriön lopullista päätöstä vielä toukokuun aikana alueellistamisen koordinaatioryhmässä.
Seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa nousee Itä-Suomeen
Valtio rahoittaa itäsuomalaisten liikuntapaikkojen rakentamista 800 000 eurolla tänä vuonna. Tuen avulla kolmen maakunnan alueelle nousee seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa.
Jolkkonen vihkii ensimmäiset pappinsa
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen toimittaa ensimmäisen papiksi vihkimisen helluntaipäivän messun yhteydessä Kuopion tuomiokirkossa.
Tohmajärven eteläisissä kylissä maaseutu elää vireästi
Viikon kyläkiertue jatkuu tiistaina 29.5. Tohmajärvellä. Neljä kylää (Akkala, Jouhkola, Timola ja Riikola) muodostavat kylätoiminnassa Tohmajärven eteläiset kylän-kokonaisuuden.
Erikoisluokissa on imua
Erikoisluokkien vetovoima Joensuun kouluissa on vahva. Esimerkiksi Pielisjoen yläkoulun luonnontieteiden ja matematiikan luokalle Karsikkoon hakijoita oli kaksinkertainen määrä, mitä opetukseen mahtuu. Lyseon peruskoulun uusi englannin kielipainotteinen erikoisluokka yllätti. Hakijoita oli Joensuusta ja ympäristökunnista yli kaksikymmentä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.