Luonto |

Väitös: Muikku on luultuakin terveellisempi kala

Terveellisiä rasvahappoja päätyy erityisen paljon muikkuihin. Uhkana rasvahappojen syntymiselle ja kalakantojen hyvinvoinnille on kuitenkin ilmaston lämpeneminen, osoittaa Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus.

Muikkua nuotassa
Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kalaruoista saatavat rasvahapot ovat tunnetusti hyväksi varsinkin ihmisen sydämelle ja verisuonille. Ihmiset tai kalat eivät itse tuota rasvahappoja, vaan ne syntyvät järvien kasviplanktonissa, eli mikroskooppisen pienissä levissä.

Siitä ne päätyvät eläinplanktoniin, jota kaikki kalalajit syövät poikasina. Hyviä rasvahappoja onkin kaikissa kaloissa, mutta erityisen paljon niitä ehtii kertyä muikkuun.

– Muikku käyttää koko elämänsä ajan ravinnokseen eläinplanktonia, eli muikku saa paljon näitä hyödyllisiä Omega-3 -rasvahappoja. Suuri osa muikun sisältämästä rasvasta on juuri näitä ihmiselle terveellisiä rasvahappoja, perustelee filosofian maisteri Minna Hiltunen.

Väitöstutkimukseensa rasvahappojen päätymistä kalaan tutkinut Hiltunen kertoo, että rasvahappojen määrä ja laatu riippuvat siitä, millainen järvi on kyseessä. Kalojen ruokana olevan eläinplanktonin rasvahappokoostumusvaihtelee paljon järvien välillä.

Kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on hyvin tärkeää ravinnon rasvahappokoostumus.

– Minna Hiltunen

– Näitä pitkäketjuisia Omega-3 -rasvahappoja kehittyy erityisesti tällaisten karumpien ja vähäravinteisten järvien kasviplanktonissa. Rehevissä järvissä taas on enemmän sinileviä, mitkä eivät tuota näitä terveellisiä rasvahappoja, Hiltunen selventää.

Hiltusen väitöstutkimus pohjautuu tutkimuksiin, joissa pyydettiin muikkua kuudestä itäsuomalaisesta järvestä: Kallavedestä, Suvasvedestä, Pyhäselästä, Orivedestä, Pyhäjärvestä ja Paasivedestä.

Ilmastonmuutos vähentää rasvahappojen syntyä

Minna Hiltunen.
Minna Hiltunen. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Rasvahapot ovat tarpeen paitsi ihmisille, myös kaloille.

– Kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on hyvin tärkeää ravinnon rasvahappokoostumus. Järvissä, missä näitä Omega-3 -rasvahappoja on hyvin tarjolla eläinplanktonissa, voidaan olettaa, että kalat myös kasvavat ja lisääntyvät paremmin.

Suomen järvien tilaa rasvahappojen syntymisen ja kalojen ravinnonsaannin suhteen Hiltunen luonnehtii hyväksi. Uhkia on kuitenkin näkyvissä.

– Vesistöjen pintalämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen myötä ja myös valunnan kautta ravinteiden määrä voi nousta. Nämä voivat vaikuttaa kasviplanktonyhteisön koostumukseen ja sitä kautta kalan määrään ja laatuun ihmisen ravintona, Hiltunen kertoo.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Mikko Hyppönen.

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä