Keskustelu |

Valinnaisuus lisääntyy lukiossa - mitä mieltä olet tuntijakouudistuksesta?

Lukion tuntijakouudistusta pohtinyt työryhmä on ehdottanut hallitukselle kolmea mallia lukion uudeksi tuntijaoksi. Kaikissa malleissa lukiolaisten valinnanvapaus lisääntyisi. Pakolliset kurssit vähentyisivät enimmillään jopa kahdellatoista. Pakollinen liikunta sen sijaan lisääntyisi yhdellä kurssilla.

Opiskelijat kirjoittavat
Lukion tuntijakoa pohtinut työryhmä luovutti tänään raporttinsa ministerille. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Lukion uudesta, syksyllä 2016 voimaan tulevasta tuntijaosta kilpailee kolme vaihtoehtoista mallia. Kaikissa kolmessa valinnaisuus lisääntyisi.

Pakoliisia kursseja karsittaisiin, jolloin lukiolainen voisi periaatteessa jättää kokonaan väliin joidenkin aineiden kurssit. Tällaisia olisivat esimerkiksi biologia, kemia, fysiikka, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia ja filosofia. Kaikista noista aineista on nykyisellään ainakin yksi pakollinen kurssi.

Lukioiden pakolliset kurssit vähenisivät siis mallista riippuen joko kahdellatoista, kymmenellä tai kolmella kurssilla. Kaikissa malleissa haluttiin kuitenkin myös lisätä pakollisuutta: liikuntaan lisättäisiin yksi pakollinen kurssi. Lisäksi matematiikan jakautuminen pitkään ja lyhyeen alkaisi vasta yhteisen kurssin jälkeen.

Reaaliaineista uskontoa (tai elämänkatsomustietoa) ja terveystietoa olisi pakollisena yksi kurssi kaikissa malleissa. Nämä reaaliaineet on erikseen mainittu lukiolaissa.

Pakollisuus tekee opinnoista pirstaleiset

Professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta totesi lausunnossaan tuntijakotyöryhmälle, että liian suuri pakollisten aineiden määrä on nykyisen tuntijaon keskeinen ongelma, joka tekee opinto-ohjelmasta hajanaisen.

– Monessa aineessa opiskeltavien kurssien määrä jää yhteen tai kahteen, jolloin näihin käytetty aika on enemmän tai vähemmän hukkaan heitettyä. Lukion koko ensimmäinen vuosi muodostuu pakosta pirstaleiseksi ja opiskelulta puuttuu nykyaikaiselle yleissivistykselle välttämätön syväsuuntautuneisuus.

Välijärven mukaan nykyaikainen yleissivistys tarkoittaa monipuolisia taitoja etsiä, käsitellä ja tuottaa tietoa.

– Vaativien opiskelutaitojen kehittyminen ei ole mahdollista rinnan 17 erillisessä oppiaineessa, hän toteaa lausunnossaan.

Liian voimakas keskittyminen ei silti hänen mielestään ole hyväksi, sillä se johtaa yksipuoliseen maailmankuvaan. Välijärvi korostaa myös valinta- ja päätöksentekotaitojen merkitystä nykyelämässä.

Kommentoi raporttia

Tuntijakoa on ollut pohtimassa työryhmä, joka luovutti ehdotukset tänään halllitukselle. Mitä mieltä olet tuntijakouudistuksen suuntaviivoista? Millaista on nykyaikainen yleissivistys? Voit tutustua lausuntoon Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla. Taulukot tuntijakomalleista löytyvät pdf:n sivulta 44 alkaen.

Kommentoi aihetta (132 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • Kari

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Olen tyytyväinen liikunnan osalta, vaikka olen jo koulut käynyt.

    • Ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Penskat saavat liikuntaa muutenkin kuin koulussa, jos se vain heitä kiinnostaa. Mielestäni liikunta on täysin turha opetusaine. Tilalle lisäisin äidinkielen opetusta. Kommenttien tekstit vilisevät virheitä. Nykyisin tuntuu, ettei edes toimittajien kynästä lähde virheetöntä jälkeä.

    • Abina

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Valinnaisia liikunnan kursseja voi valita jos vaan kiinnostaa, mutta liikunnantuntien lisääminen tuskin auttaa. Kurssimuotoisessa lukiossa liikuntatunnit eivät edes tule säännöllisesti vaan jaksoittain. Ne joita ei kiinnosta lintsaavat, ja joita kiinnostaa, liikkuvat muutenkin. Päivittäiset koulumatkat auttavat enemmän.

    • Toistaitoiset asialla

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Äidinkieltä ei saa vähentää enää yhtään! Äidinkielen huonot taidot näkyvät tietenkin huonona yleiskielen hallintana, mutta ennen kaikkea ajattelun kehittymättömyytenä. Lukeminen ja kirjoittaminen kehittävät aivan olennaisesti juuri niitä tiedonkäsittelyn taitoja, joita uudistuksessakin kaivataan. Syvällinen luku- ja kirjoitustaito ovat avain hyvään opiskelumenestykseen myöhemminkin ja ylipäätään yhteiskunnalliseen keskusteluun, argumentointiin ja päätöksentekoon.

      Valinnanvapautta ei pitäisi enää lisätä, nuoret eivät ole siihen kypsiä. Monet valitsevat jo nyt niitä kursseja, joista on helppo päästä läpi ja joissa sattuu olemaan pidetty opettaja. Tärkeimpien aineiden pitäisi olla sitä paitsi kurssimuotoisuuden ulkopuolella niin, että niitä olisi ohjelmassa jonkin verran koko ajan: äidinkieli, matematiikka, kielet nyt ainakin. Säännöllisyys on avainjuttu kun mitä tahansa taitoa kehitetään. Ihmeellisen vähän työryhmissä tuntuu olevan tajua siitä, miten ihminen oppii.

    • Kyösti-setä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Lukiojohtaminen kuntoon!

      Huonosta tuusannuuska-johtamisesta kärsii koko lukiotoiminta, ainakin Tampereella nääs nääs nääs...

    • Tyhmyyttä todella

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      On ajattelematonta, jos äidinkielen kursseja vähennetään. Luku- ja kirjoitustaito ovat muutenkin huonontuneet jatkuvasti, mikä näkyy myös Pisa-tuloksissa. Äidinkielen kurssien sisältöä tulee muuttaa niin, että niillä opiskellaan nykyistä enemmän erilaisten mediatekstien tulkintaa, osallistuvaa kirjoittamista ja verkkotekstien arviointia ja hyödyntämistä.

  • Abina

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tässä puhutaan yleissivistävästä kouluksesta, vai mitä?

    Nykyinen järjestelmä (jossa kirjoitetaan reaalit erikseen) ohjaa opiskelijoita valitsemaan yhden tai korkeintaan kaksi reaalia. Hyviä arvosanoja voi saada vain keskittymällä yhteen tai kahteen reaaliin.

    Viesti on selvä: yleissivistys ei ole tarpeen, on parempi hallita yksi aine kiitettävästi kuin seitsemän ainetta hyvin.

    Palauttaisin reealikokeen, jossa mitataan laajaa yleissivistystä, eikä yhden tai kahden reaalin hallitsemista. Lukion jälkeen on kuitenkin vielä jatko-opiskeltava, joten laaja yleissivistys ehtii kyllä vielä kaventua yhden alan osaamiseksi, vaikka valintaa ei tarvitsisikaan tehdä vielä lukiossa.

    • Marjaana Lahola, YLE

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kiitos kommentistasi. Nostan kuitenkin esiin vastakysymyksen. Professori Jouni Välijärvi totesi jutussa mainitusssa lausunnossaan, että yleissivistyksen sisältö muuttuu aikojen kuluessa.

      Eli mitä mieltä olette, voisiko nykyaikaista yleissivistystä opettaa eri tavalla kuin aiemmin?

    • Ennenkin optimoitiin

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Vanhassa reaalissa ongelmana oli että kaikki aineet olivat samassa nipussa eikä mistään selvinnyt mitä oikeasti oli luettu. Mahtoikohan minun fysiikasta, kemiasta ja yhdestä risteytystehtävästä (todennäköisyyslaskua) saamani arvosana olla järkevästi vertailukelpoinen kaverin uskonnosta ja psykologiasta saaman arvosanan kanssa?

      Minusta on erittäin järkevää että todistuksesta näkee mitä on reaalissa kirjoittanut.

    • Viisas

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kirjoittaa kaikki reaalit. Vaikka kymmenen ainetta. niitä on, joilla järki ei lopu. Tekisin vaikka kahdessa osassa, jos ei muuta. jos ei saa opiskelupaikkaa, olisi ihan kiva vetää lukiossa lisää filosofian tai fysiikan kursseja, joita ei aiemmin kerennyt kunnolla tehdä. Pelkkä ruokalapalvelu ja kokeet riittä. Ei tarvise edes kutsua tunnille.

    • Abina

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Vanhassa järjestelmässä oli varmasti omat ongelmansa, eikä vanhaan sellaisenaan palaaminen ole edes käytännössä mahdollista, mutta pointti onkin siinä mitä arvostetaan. Yleissivistystä vai mitä?

      Jokainen lukiolainen osaa kyllä liikkua netissä paremmin kuin opettajansa, mutta jotta esim. paljon kaivattu kriittinen medialukutaito olisi mahdollinen, täytyisi jotain olla korvienvälissä ihan ilman Googlen apuakin.

      Harva lukiolainen on niin tiedonjanoinen, että opiskelee aineita, joita ei ole pakko opiskella päästäkseen seuraavaan opiskelupaikkaan.

      Minun käsitykseni mukaan yleissivistys ei ole pelkästään sitä, että tiedetään miten Googleen kirjoitetaan hakusana. Vaikka sekin on hyödyllinen taito, ei siinä mitään.

    • Jaihou

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Mitä tekee OAJ jos opettajien pitäisi pystyä yhteistyöhön mutta tuntipalkka on ihan eri riippuen siitä mitä satut opettamaan? Jos kuviksen, historian, filosofian, uskonnon ja äidinkielen opettaja laitettaisiin opettamaan yksi kokonainen länsimaisen ihmisen historia pilkottujen näkökulmien sijasta, tuloksena olisi kirkuva epäoikeudenmukaisuuskokemus opettajille mutta aika tavalla jäsentyneempi kokonaisuus opiskelijoille.

      Syntyisikö aito yleissivistys opettajien tiiviimpänä yhteistyönä? Kuka uskaltaa laittaa auttamattomasti vanhentuneen palkkajärjestelmän täysremonttiin?

    • Yleissivistystä ei silppua

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Outoa väittää, että yleissivistys muuttuu eri aikoina. Yleissivistyksellä tarkoitetaan riittäviä pohjatietoja kaikista reaaliaineista. Nykyinen peruskoulu tarjoaa käsittämättömän heikot perustiedot reaaliaineista. Oppisisältöä on murto-osa siitä, mitä omana aikanani on opiskeltu. Teksti on korvattu kuvilla. Tiedän tämän kahden peruskoululaisen kokemuksella.

      Jos lukiolainen siis pääsee ylioppilaaksi lukematta käytännössä lainkaan historiaa tai biologiaa, niin hänen perustietonsa näiltä aloilta ovat huomattavasti nykyistä heikommat. Kaikkea ei voi hallita, mutta yleissivistyksen leimaaminen "silpputiedoksi" on varsin lyhytnäköistä.

      Nimenomaan informaatioyhteiskunnassa yleissivistyksen arvo nousee uudelle tasolle, koska tietoa tulee jatkuvasti niin monesta aiheesta. Ilman riittävää yleissivistystä on mahdoton arvioida saamansa tiedon paikkansapitävyyttä.

    • opiskelija

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Vanhanaikaisessa reaalissa oli huonot puolensa, mutta niin on nykyisessäkin. Minä ehdottaisin vähän vastaavanlaista jakoa kuin tässäkin, eli erotetaan humanistiset ja luonnontieteelliset aineet omiksi kokonaisuuksikseen reaalissa. Reaalikokeita voisi siis olla vaikka kaksi tai neljä, sopivasti jaoteltuina. Moni varmaan keskittyy pariin toisiaan tukevaan aineeseen muutenkin.

      En kyllä kannata sitäkään, että jotkut aineet olisivat täysin vapaaehtoisia. Yhdellä kaikenkattavalla kurssilla ei myöskään opi mitään. Historiaa pidän yleissivistyksen kannalta yhtenä tärkeimmistä aineista. Fysiikkaa ei ehkä normaalielämässä niin kohtaa, mutta maailman tapahtumissa ja kriiseissä historialla on tärkeä osansa. Biologia ja maantieto on myös tärkeitä aineita, vaikka itse niissä olinkin aina huono.

      Toisaalta lukioikäiset ovat jo oppineet omat liikuntatapansa ja mieltymyksensä, en näe järkevänä pakottaa heitä vielä enempää.

    • Y-Akima

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kysymys sekä professorille että toimittajalle.

      Millä tavoin yleissivistävyys on muuttunut, että mm. historian, maantieteen, biologian ja yhteiskuntaopin voi jättää käytännössä lukio-opinnoistaan kokonaan pois? (Yksi pakollinen yleiskurssi ei laajuutensa vuoksi auta kummassakaan linjassa.)

      Jatkokysymys: Eikö Ruotsin lukiomallista ole jo vedettävissä johtopäätöksiä opiskelijoiden yleissivistyksen laskusta?

      Opetuksen apuvälineet ovat toinen asia kuin sisältö. Ja vaikka näiden välillä vuorovaikutussuhteita on, ovat välineet ja sisältö autonomisia kokonaisuuksia.

    • Fysiikasta

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Opiskelijalle: eihän fysiikkan tietoja arkipäivässä tarvita, se on vaan ensilumi joka yllättää autoilijat aina uudestaan... Samaten sähkö tulee töpselista ja onpa tieteellinen tutkimus siitäkin että ydinsähköllä tuotetut kasvikset kasvaa huonommin kuin vesivoimalla.

    • opiskelija

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Fysiikasta:

      Opetetaanko noita asioita muka lukion fysiikassa? Esimerkkisi kuulostavat pikemminkin ihan tavallisen järjen käytöltä. Syvällisempää tietämystä fysiikasta harvempi tarvitsee, ainakin itse olen pärjännyt aivan hyvin, vaikka luinkin sitä minimimäärän. (Oliskohan ollut peräti yksi kurssi...) Harva joutuu laskemaan fysiikan laskuja, tai vähintäänkin ne on silloin ehtinyt jo unohtaa. Moni kuitenkin haluaa lukea päivän lehden tai vaikka romaaneja, ja usein niiden ymmärtämisessä historia auttaa.

    • Pysytään perusasioissa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Minäkin ihmettelen, miten yleissivistys muka voi vaihdella kuin tuuliviiri. Minusta moni nykyihminen alkaa olla huolestuttavan historiaton ja ymmärtämätön, kykenemätön tarkastelemaan asioita monelta kannalta. Tämä johtaa helposti yksipuoliseen ajatteluun ja sitä kautta ehdottomuuteen ja suvaitsemattomuuteen.

      Mitä enemmän maailma pyörii tekstien varassa, sitä enemmän pitäisi analysoida niitä ja kirjoittaa paljon itse, toisin sanoen kehittää ajattelun ja argumentoinnin taitoja. Äidinkieli on siis yksi keskeisimmistä aineista, ja sen lisäksi täälläkin mainittujen tiettyjen reaaliaineiden kuten historian ja yhteiskuntaopin pitäisi kuulua ihan kaikkien opinto-ohjelmaan.

      Tärkeimmät aineet eivät ole muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Keskitytään niihin ja heivataan sellaiset hullutukset kuin terveystieto koulusta pois. Moni nuori ahdistuu valitsemisesta ja saisi elämänsä paremmin hallintaan, kun ainakin keskeisimpiin aineisiin tulisi valmis runko: nämä kurssit ainakin on tehtävä.

  • Viäntäjä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Joo... Muutoksia tulee, mutta hitaaseen tahtiin. Yleensä lukion opetussuunnitelmaa tehdään niin, että ensin aineryhmät tappelevat tuntiensa säilymisestä ja sitten istuva ministeri haluaa opsin perusteisiin oman puumerkkinsä. Sen jälkeen todetaan tuntijaoksi melkein entisenlainen malli. Vasta sitten luodaan ns. isommat kehykset opsiin perusteisiin. Mennään siis aina ja iankaikkisesti latvasta puuhun!

    • matias

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Niinpä, saattaa olla se todellisuus.

      Opetuksen sisältöihin ei erityisesti ole ollut kritiikkiä, enemmänkin määriin ja tuntijakoihin ja laajuuksiin pakollisuuksiin tai vapauksiin.

      Muistan kouluajoistani opetuksen sisällön jo keski-tai peruskoulussa olleen kovin etäisen todellisuudelle tai ainakin jättävän tutkivalle luonteelle aukkojakin ja jääneen pinnalliseksi sisällöltään.

      Kieliopetus jätti hyödyntämättä oman kielen tuntemuksen ja pyrkivän uusien kielten käsitteiden omaksumiseen aivan kuin suomen kielen tuntemusta ei olisi.

      Olisiko myös oppimisen metodiikoissa aihetta tarkasteluun, voisi kuvitella nykyisten oppimisongelmien ja motivaatiopuutteen johtuvan nykynuorisossa osin käytetyistä metodiikoista ?

      Liekö nykyisin sitten käytännöt toisia ? Oivaltavuus ja mahdollisuus hyödyntää oppimaansa käsittääkseni koulumaailmassa jäävät kovin etäisiksi ?

      Puuttuuko se syvällisyys tai yleissivistys itse sisällöstä ?

    • Istumalihaksia tarvitaan

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Oppiminen on työtä ja sen vieroksuminen viihteen kustannuksella tuntuu olevan yhtenä syynä heikentyviin oppimistuloksiin. Tieto ei siirry päähän kuin lukemalla. Sitä ei voi korvata peleillä, videoilla eikä muulla multimedialla. Se vaatii yksinkertaisesti istumalihaksia ja harjoittelua. Toki on tärkeää koulupäivän yhteydessä saada vaihtelua, mutta taito- ja taideaineita on nykyäänkin riittävästi antamaan hengähdystauko lukuaineista.

      Suomalaiset lapset ja nuoret nauttivat OECD-maiden lyhyimmistä koulupäivistä ja tekevät vähiten tehtäviä kouluajan ulkopuolella. Motivaatio lähtee kotikasvatuksesta ja koulutuksen arvostamisesta.

      Nykyiset oppimateriaalit ovat aivan jotain muuta kuin keskikoulussa (jonka viime henkäykset on vedetty jo 40 vuotta sitten). Esimerkiksi lasteni historian oppikirjoista olen itsekin vielä oppinut uusia näkemyksiä ja äidinkielen opetus on täysin erilaista kuin omana peruskouluaikanani - paremmalla tavalla.

  • jokuvaan

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kaikissa malleissa ruotsia olisi edelleen pakollisena käsittämättömät VIISI kurssia.

    Professori Jarkko Hautamäki ilmaisi hyvin Helsingin Sanomissa sanoessaan:

    "Modernin valtion ei tule turvata menneisyyden uskonnollisten, valtapoliittisten asemien tai modernin ajan poliittisen sattuman kautta tulleita oppiaineita"

    • lukion ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Olen täysin samaa mieltä siinä että, tuntijako esitys on ruotsin osalta täynnä menneisyyden haamuja. Täysin käsittämätön! Missä ajassa elätte tämän esityksen tehneet? Koko kielten opetus kaipaisi täysremonttia ja te muka asiantuntijat laaditte moisen esityksen. Pääasia on, että edelleen enemmistö alistuu vähemmistön vaatimukseen. Suomenruotsalaisten säätiöiden rahavirratko tämänkin ratkaisee? Voivatko tutkivat lehtimiehet valottaa tätä asiaa meille? Eikö ole jo aika palata demokratiaan? Ja miten kalliiksi tulee ruotsin pakko-opetus, mutta siihen näyttää Suomen valtiolla AINA olevan varaa!

    • Ei pakollinen lukiossa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Joo, ymmärrän, jos peruskoulussa vähän pitää, jos haluamme olla kaksikielinen maa. Mutta lukioaineena ei enää pakollisena. Kiitos.

    • Veli Ponteva

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Jos pakolla saataisiin koululaiset oppimaan kieliä, varmasti muutkin maat käyttäisivät samaa metodia.

      Maailma on muuttunut valtavasti vuodesta 1968, mutta poliittiset päättäjämme ovat edelleen 45 vuotta ajasta jäljessä kielten opetukden suhtee.

    • matias

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ruotsin kielen asema on mielestäni ylikorostunut menneisyyden jäänne, vaikka taustalla onkin virkaruotsin tuntemuksen tarve.

      Kieli on painolasti ja jäänne, koska se ei palvele nykyajan globaalisen maailman muutoksia, eikä sisällöllisesti myöskään ole skandinaavisesti yleisesti hyödyksi, norjan tai tanskan kielten ym. tuntemusta se ei edes sivua.

      Lukiossa kieli voi olla jo valinnainen ja korkeakouluissa tarvittava virkakelpoisuus on muutoinkin pakollinen ruotsin kielen kursseina.

      Muiden kulttuurien tuntemus on kyllä suuresti kielen kautta tapahtuvaa, joten nurkkautuminen skandinavismiin tässä kieliriipassa on aika kahlitsevaa.

      Etenkin kuin ruotsin kieli ei avaa muiden kielialueiden merkitystä erityisemmin, joiden globaali merkitys on suurempi.

    • Kielitarjotin

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Itseäni ei koskaan haitannut ruotsin opiskelu, vaikkei se niin hyvin sujunutkaan. Mutta kuten Veli Pontevakin sanoi, pakolla ei kukaan opi. Oppilaat pitäisi saada näkemään ruotsin opiskelun hyödyt ja näin motivoida oppilaita, mutta tähänkään päivään asti se ei ole onnistunut. Nyt ollaan ilmeisesti ajamassa läpi mallia, jossa ruotsin opiskelu aloitettaisiin jo alakoulussa.

      Vaikka ruotsi joskus putoaisikin pois pakollisista aineista, aukkoa ei saisi täyttää muulla kuin kielillä, koska monipuolinen kielitaito on valttikortti työelämässä. Ruotsin tilalla tai sen rinnalla voitaisiin tarjota vastaava määrä muita kieliä. Tasa-arvon nimissä vaihtoehtoiksi voitaisiin nostaa muita vähemmistökieliä, kuten saame. Todennäköisempää - ja luultavasti oppilaiden kannalta mielekkäämpää - olisi tarjota isoja kieliä: venäjää, saksaa, ranskaa, kiinaa... Eri asia on, miten tämä toteutuisi pienissä maalaiskouluissa. Tarkoituksena olisi kuitenkin luoda monipuolinen kielitaito, josta olisi käytännön hyötyä.

  • turhuuden turhuus!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kaikki linjaukset ovat vastoin lukion tämän hetken käytännön kokemusta: toista kotimaista riittäisi vähempikin pakollinen kurssimäärä, äidinkieli tarvitsisi kipeästi lisää pakollisia kursseja, terveystietoa ei omana aineenaan puolusta mikään seikka, eikä liikunnan lisäämisellä paranneta lukion yleissivistävyyttä.

    Voi surkeus mikä räpellys! Toivottavasti valtioneuvostosta löytyy parempaa viisautta kuin työryhmästä ja uskalletaan avata lukiolaki. Uskonnon muuttaminen uskontotieteeksi ja terveystiedon palauttamiseen osaksi liikunnan opetusta olisi todella tilausta.

    • Kari

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Liikunnan lisäämisellä ilmeisesti pyritään siihen, että yleensäkkin jaksaa opiskella, sillä lukiolaistenkin pitäisi tietää, että Ihmeinen on luotu liikkumaan, eikä istumaan päivät pitkät pulpetin luona.

    • Joopa joo

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Komppaan täysin nim. turhuuden turhuus kommenttia. Tosin siten muutettuna, että "toinen kotimainen" todettaisiin vieraaksi kieleksi muiden vieraiden kielten joukossa,

      ja lukiolaisille annettaisiin, heille itsestäänselvyytenä kuuluva, oikeus valita opiskelemansa vieraat kielet

    • Mitä on sivistys?

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Nykyinen ylioppilaskoe on heikentänyt yleissivistystä, ja kuten yllä on mainittu, tulisi palata takaisin päin. Nyt taktikointi on mahdollista! Kuka haluaa kirjoittaa vaikeita aineita kuten biologia ja fysiikka, kun terveystiedosta pääsee helposti läpi? Terveystieto takaisin osaksi liikuntaa ja vaikkapa biologiaa. Uskonto valinnaiseksi. Ruotsia yksi pakollinen kurssi, jonka jälkeen saisi vapaasti valita englannin lisäksi toisen kielen. Enemmän oppiaineiden välisiä aiheita, eri tieteenalojen yhteistyötä lisää.

      Yleissivistys on sitä, että on kiinnostunut eri asioista ja osaa ottaa niistä selvää. Yleissivistys on sitä, että päivän lehden luettuaan osaa puhua ajankohtaisista asioita, ja tietää siellä taustalla olevia yleisiä teorioita. Yleissivistys on loogista ajattelua, argumentointitaitoa, kielitaitoa ja ennen kaikkea sellaista ajattelua, jossa ymmärretään syy- ja seuraussuhteita aiheesta kuin aiheesta.

    • joo ja ei liikunta

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Liikuntaa on jo liikaa, kun ottaa huomioon koulumtakan. Silloihan on jo pakko ajaa polkupyörällä 10 km yhteen suuntaan ja sama matka kotiin päin.

      Liikunta pitäisi olla vapaaehtoinen ja muita valinnaisaineita sen sijaan.

      Esim. musiikki.

    • Kari

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Tuo fillarointi on sulle hyvää ns, aerobista liikuntaa. Hyvä "joo ja ei liikunta".

    • tiedon määrä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Nykyisin tiedon määrä on valtava ja opittavaa asiaa paljon. Siinä onkin se vaikeus, mitä aineita lukion opetussuunnitelman pitäisi sisältää. Itse olen hämmästynyt sitä, miten vajavainen tietämys lukion käyneillä on Suomen historiasta ja yhteiskunnan toiminnasta. Pitäisikö sivistysvaltion siirtää historiaansa sukupolvelta toiselle? Tieto yhteiskunnan toiminnasta helpottaisi nuoren elämää aikuisuuteen. Nykyisin opiskelijoiden valmiudet opiskella lukion jälkeen eroavat nähtävästi sekä yksilöllisten eroavaisuuksien mutta myös lukioissa käytettyjen opetusmenetelmien seurauksena. Tässä on opetuksen sisällön lisäksi lukioille haastetta.

    • Tuusa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Pitäisikö minun ymmärtää tästä jotain? En ymmärtänyt edellistäkään uudistusta, koska olen 70-luvulla kouluttautunut ja jäsenkirjajohtaja.

    • Marjaana Lahola, YLE

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kiitos paljon kommenteista. Hyvä, että aihe herättää keskustelua.

      Liikunnasta on toki runsaasti hyviä terveysvaikutuksia, ja työelämässä puhutaan paljon istumisen negatiivisista vaikutuksista. En ole asiantuntija, mutta uskoisin, että liikunnan sisällyttämistä lukiokursseihin saatetaan perustella myös terveyden edistämisellä.

    • Jykke

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Mielenkiintoisia kommentteja ja on hyvä, että asiasta käydään keskustelua.

      Minusta lukion tulee olla tulevaisuudessakin yleissivistävä koulu. Sen tärkein tehtävä on turvata opiskelijalle laaja ja monipuolinen yleissivistys. Sen saavuttamiseksi lukiossa tulee opiskella kaikkia aineita eikä lokeroitua vain jonkin korin aineisiin. Lukion jälkeen voi kukin sitten tehdä omat valintansa ja erikoistua haluamalleen alalle.

    • yksilöllistä liikuntaa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Liikuntaa voidaan lisätä vain, mikäli samalla vapautetaan ihmiset liikkumaan itselleen sopivalla tavalla. Joissakin ammattikouluissa oppilaat voivat valita varsin vapaasti sen, miten liikkuvat: käyvät porukassa keilaamassa tai pelaamassa sählyä/jalkapalloa/lätkää, joku käy uimassa, toinen lenkillä ja kolmas tanssimassa. Esimerkiksi poikien joukossa on niin pelihirmuja kuin liikunnan esteetikkoja - ei pitäisi yrittää puristaa samaan muottiin.

      Liikuntaa voisi hyvin opettaa myös yhdistelmäkurssina terveystiedon ja psykologian kanssa: miten hallita stressiä ja vahvistaa hyvää oloa.

    • jussi

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kurssimuotoinen opetusmuoto on jotenkin impulsiivinen ja kenties lopulta epätehokas syvälliseen aiheen ymmärrykseen ja sisäistämiseen ? Mikähän sen yleistymisen syynä. Onko ne lainattu korkeakoulu-opintojen sisällöistä.

      Yleissivistävyyden ja erityisesti sen kriittisen ajattelun kehitttyminen ei tapahdu pinnallisen pintatiedon omaksumisella; määrää mutta ei laatua.

      Pitäisikö opetuksen itsensä sisältöä muokata vähemmän johdattelevaksi tai sen tietoisia painotuksia säätää siten että se yleissivistys ja itsenäisen ajattelun kyky kehittyisi ja se näkemysten laajuus ei vaarantuisi ? Nythän keskenään taistelevat kurssi A ja kurssi B jossa on x tai y osaa.Tekniset apuvälineet eivät sitä myöskään tuo. Tapa toimia lukion ja sen tavoitteiden vastaisesti voi olla pyrkimys tuoda sinnekin osin jo korkeakoulu-opetuksen tavoitteita.

      Se ei ole tarpeen, voi kuitenkin törmätä kehittymättömän oloisten näkemysten ja asenteiden edustajiin, joilta tuntuisi se sivistys tosiaankin puuttuvan. Lukio lukiona

  • Lukiolainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ruotsin-kielen opiskelua saisi kyllä vähentää. En koe ruotsia tärkeäksi, koska siellä missä pärjää ruotsilla pärjää myös englannilla. Toki sujuvaa ruotsin-kieltä osa ihmisistä tarvii, mutta sen voisi tehdä valinnaiseksi, Perusteet Ruotsille saisi kyllä säilyttää. Sanoisin, että ruotsista kaksi kurssia pois.

    Liikunnan lisääminen on hyvä juttu. Ihmiset eivät liiku, ja lukion liikunnassa tulisi kokeilla paljon erilaisia lajeja ja puhua liikunnan tärkeydestä, jotta jokainen löytäisi oman tavan liikkua, ja tajuaisi liikunnan tärkeyden.

    Terveystieto on toisaalta hyödyllistä, koska siinä saa tärkeää tietoa terveydestä, ja itse ainakin tajusin joitain tärkeitä seikkoja terveydestä. Toisaalta yläasteella käydään kaikki samat asiat jo ainakin kertaalleen ennen lukion terveystiedon kurssia.

    Taideaineiden valinnaisuuden lisääminen on oikea päätös. Koska taideaineissa tärkeintä on se, että saa tehdä sitä mistä tykkää.

    • Ruotsi kokonaan pois!

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Pakkoruotsista pitää luopua - maamme on nykyään hyvin monikielinen - joten kieliopetuksenkin on vastatattava vallitsevaa reaalitodellisuutta. Ruotsinkielisen vähemmistön peruspalvelut pysrytään turvaamaan muillakin keinoilla ja onhan heillä jo nytkin kielikiintiöt esim. lääkärikoulutukseen.

      Lisäksi pakkoruotsiopetuksen tasovaatimukset ovat hyvin matalalla, niin ettei todellisia ruotsin osaajia edes synny sitä kautta. Vapaaehtoisille ja motivoituneille opiskelijoille voitaisiin tarjota paljon korkeatasoisempaa ruotsinopetusta. Vapaaehtoisus on valttia kieltenopiskelussa, motivaation vaikutusta opiskeluun ei voi kukaan kiistää!

  • Hannis

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Huolissani olen äidinkielen vähentämisestä. Äidinkielen asemaa tulisi ennemmin lisätä, äidinkielentaito kun rapautuu rapautumistaan.

    • Jukka L

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kyllä lukiossa täytyy jo olla lähtökohtana se, että oppilaat sentään hallitsevat oman äidinkielensä enempi vähempi täydellisesti, ja keskittyä muiden kielten (ja tietysti myös muiden aineiden) opiskeluun. Liian myöhäistä sitä on siinä vaiheessa paikkailla, mikäli äidinkieli tuottaa ongelmia.

    • Marjaana Lahola, YLE

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kiitos kommenteista! Selvennän sen verran, että äidinkielestä ei siis olisi lähdössä pakollista kurssia, vaan valinnainen syventävä kurssi. Pakolliset kuusi kurssia käytäisiin jatkossakin.

    • maikka

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Tosiasia kuitenkin on, että todellinen äidinkielen opiskelu vähenee, jos yksi syventävä vähenee. Se on alasajoa, jota esim. matematiikalle ei uskalleta tehdä, eikä pakkoenglannille.

      Ei hyvä: suomi ei enää kauan ole suomeksi sivistynyt lainkaan. Minne on kadonnut oman äidinkielen merkityksen tajuaminen?

    • proffa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Pakko olla samaa mieltä maikan kanssa. Kyllä on kuvittelua, että lukion opiskelijat osaisivat kunnolla, tais edes kohtuullisesti, suomea, kun eivät yliopisto-opiskelijatkaan osaa. Äidinkielen hallitseminen on hälyyttävän heikolla tasolla ja kyllä trendi on täysin väärä, jos äidinkieltä vähennetään, vaikka sitten vain syventävistä kursseista. Jos ei osaa äidinkieltään, ei osaa juuri mitään muutakaan. On hyvä muistaa, että äidinkieli on ainoa yo-kokeen arvosana, joka korreloi vahvasti myöhemmän opintomenestyksen kanssa kaikkien alojen yli tarkasteluna. Muuten en kaipaa ollenkaan vanhaa systeemiä, ainereaali on kyllä parempi kuin vanhan mallin yleisreaali. Kyllä sitä silloinkin taktikoitiin, riitti, kun hallitsi pari ainetta, muut sai unohtaa.

    • Kirjoittaminen kunniaan

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Olisiko äidinkielen osaamisen puutteen syynä nykyinen äidinkielenopetus, joka on oikeastaan lainattu kielitieteistä tekstianalyyseineen ja tekstitaitoineen? Voisiko keskittyä siihen, että opitaan tuottamaan ymmärrettävää tekstiä loogisella tavalla? Runotyttöjä nykymeno varmaankin viehättää, mutta käytännönläheisillä pojilla on kyllä suuria vaikeuksia löytää motivaatiota nykyopetuksen seuraamiseen.

      Asiatekstin kirjoittamiseen tulisi erityisesti panostaa ja myös tukea luovaa kirjoittamista niillä, joilla on siihen taipumusta. Lukiokiäinen nuori ei ole vielä kovin kypsä tekemään tekstianalyysiä, paitsi tietenkin opettajan antaman mallin mukaan. Se taas ei ole kovin analyyttista vaan lähinnä apinointia.

  • Rudolf

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kansakunnan tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa, jos reliikki- ja sattumaopinnot pidetään edelleen pakollisina. Sen sijaan kaikessa tulevaisuuden työelämässä välttämättömät tieto- ja viestintätekniikan opinnot loistavat poissalolollaan. Näitä taitoja ei pysty uskottavasti opettamaan "läpäisyperiaatteella" muiden (tärkeämpien?) aineiden opetuksen lomassa. Olisi suonout, että laatijala olisi ollut enemmän rohkeutta uudistaa tuntijakoa, painostivatpa ammattiliitot miten paljon hyvänsä.

  • onneksi ei koske enää lastani

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Onneksi lapseni on päässyt pois jo peruskoulusta ja lukiosta. Nykypoliitikot ja ministerit ovat aivan hakoteillä koulu-uudistuksissa. Hyvin helposti ja mieluusti mennään heikoimpien ehdoilla ja tasapäistämällä kansaa. Siitä ei seuraa mitään muuta kuin suomalaisen koulutusjärjestelmän hidas lasku sekä vanhempien ja lasten halu saada yksityiskouluja tai pääkaupunkiseudulle eliittikouluja lisää.

  • Surkeaa!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Uudistusehdotukseni:

    - Lapset 6-vuotiaana kouluun kuten muualla maailmassa (keskimäärin)

    - Peruskoulu 10-vuotiseksi ja sekä lukion että amiksen ensimmäisen vuoden yhteiset opinnot oppivelvollisuuden piiriin. Pakollista yhteiskuntaoppia yms. kaikille!

    - 16-vuotiaana kaksivuotiseen lukioon tai amikseen, jossa saa opiskella mitä haluaa

    • 70-luvun lukiolainen

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      On hyvä, että lukiokoulutusta uudistetaan. Toivon kuitenkin, että lukion uudistajat eivät unohda lukion yleisivistävää merkitystä, joka sillä tulee tulevaisuudessakin ehdottomasti olla. Lukion tehtävänä ei ole mielestäni kasvattaa ja kouluttaa "yhden korin ihmisiä", vaan laaja-alaisesti sivistyneitä, omaan osaamiseensa ja tieto-taitoonsa uskovia, Suomen tulevaisuuden rakentajia.

    • Opettaja

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Toivon, että lukio antaa tulevaisuudessakin hyvän henkisen perustan jatko-opinnoille.Siksi en halua lukion muuttuvan eri oppiaineiden supermarketiksi, vaan paikaksi, jossa lukiolaisen on turvallista opiskella ja hankkia laaja-alainen yleissivistys. Se tukee häntä niin elämässä kuin jatko-opiskelupaikan valinnassa ja aikanaan ammattiin valmistumisessa.

  • Painopiste ?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tuntijaosta on kiistelty jo koulu vuosistani saakka 1957. Silloin oli täysin normaalia aloittaa 7 v. ruotsin ja saksan kielen opiskelut puhetunteina, vaikka kaikki eivät osanneet edes lukea. Englanti ja äidinkieli tuli oppiaineeksi kun olin 10 vuotta. Puhun sujuvasti neljää kieltä eikä koulussani ilmennyt 1960 luvulla hurrivihaa kuten nykyisin on yleistä.

    Matematiikka ja fysiikka ovat aineita ajassamme. Sillä tähän maahan saadan särvintä ja vientituotteita eri muodossa.

    Nyt halutaan lisätä liikuntaa muiden aineiden kustannuksella. Jos jokin aine on ihmiselle tärkeä ; sekä oppimiselle että omalle identiteetille, se on äidinkieli.

    Liikunta on kansalle merkittävä huvi ja näemme uutisissa joka päivä kuka on tehnyt maalin NHLssä. Luistelu nyrkkeilyä voi mielestäni harrastaa vapaa-ajalla.

    Se miten Suomi kehittyy tulevaisuudessa, ratkaistaan tasan tarkkaan matematiikalla ja fysiikalla, kemialla, biologialla, kielillä ja yleissivistävillä aineilla. Urheilla voi vapaa-ajallakin.

  • Inte bot

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Mahdollisuus ottaa lukioon ruotsin tilalle englantia.

  • Ihmettelijä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ihmetyttää tuo äidinkielen aseman heikentäminen. Yleissivistykseen kuuluvat lukutaito, kirjoitustaito ja kommunikointitaito, ja niitä opetetaan äidinkielessä. Nuo ovat kaiken muun pohja. Toisaalla valitetaan, kuinka lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt ja vaaditaan työelämätaitoja (kommunikointitaitoja) ja sitten toisaalla yritetään heikentää mahdollisuuksia kehittää näitä taitoja.

    Suunnitelmassa tuli esiin, että äidinkieltä hyödynnetään tutkielmissa ja teemakursseilla. Kuka hyödyntää ja millä tavalla? Maksetaanko äidinkielen opettajille siitä, että he oikolukevat opiskelijoiden historian ja biologian tutkielmia? Miten palkkaus toteutetaan tältä osin? Yhden oppitunnin hinta per oikoluettu ja opponoitu tutkielma? Jään kiinnostuneena odottamaan tuon kohdan parempaa avaamista.

    • Marjaana Lahola, YLE

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kiitos kommentista ja kysymyksistä. Selvennän sen verran, että äidinkielestä ei siis olisi lähdössä pakollista kurssia, vaan valinnainen syventävä kurssi. Pakolliset kuusi kurssia käytäisiin jatkossakin.

    • Ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Äidinkielen taitoja harjoitetaan myös reaaliaineissa: lukemista, kirjoittamista, ajattelua, argumentointia. Kiinnostavaa, että äidinkielen kirjallisuudenhistoria saattaa olla se lukiolaisen ainoa historia. Näinkö on tarkoituksenmukaista?

    • Eläkeläinen

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Tuskin kirjallisuudenhistoriaa ehditään lainkaan käsitellä, kun tunnit vähenevät. Nykyäänkin se on minimaalista. Maailmanhistorian ja Suomen historian opiskelu on kaikille välttämätöntä! Ilman sitä ei tule mitään kaunokirjallisuudenkaan lukemisesta, ja tuloksena on pelottavan pinnallinen sukupolvi. - Onko jo täsmennetty, mikä äidinkielen kolmesta syventävästä kurssista aiotaan lakkauttaa?

  • Math Lång

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Mikä järki on siinä, että kun ensin yhdeksän vuotta peruskoulussa hyvät laskijat ovat osin tyhjäkäynnillä, niin nyt sitten tyhjäkäyntiä jatketaan myös lukion alkutaipaleella (alkuun yksi yhteinen matematiikan kurssi kaikille)?

    • Yleissivistävä matikka

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Jos ne vihdoinkin suunnittelee sitä yleissivistävää osaa matikassa. Käydään läpi sen historia, tulee arabiasta, vähän suhdetta logiikkaan ja mietitään ylipäättään mikä on sellainen asia kuin numerojärjestelmä. Varmasti innostaisi. Esimerkkinä tällainen fractal tyyppinen visualisointi matikan olemuksesta ja kauneudesta. Sellaisen voisi ohjelmoida ja animoida ihan ensimmäiseksi työksi. Miksi? Koska kauneus inspiroi ja matikka on myös kasvua ja liikettä.

    • Lukion matikan ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Pitkän matematiikan valinneista jopa 20% on aivan väärässä paikassa, heillä taidot eivät välttämättä riitä selviämään edes lyhyestä matematiikasta, mutta silti valitaan pitkää.

      Toisaalta monet, varsinkin tytöt, valitsevat suoraan lyhyen matematiikan, vaikka pärjäisivät myös pitkällä.

      Tämä yksi yhteinen kurssi auttaa varmasti opiskelijoita valitsemaan itselleen oikean tason entistä paremmin. Peruskoulun arvosanojen perusteella opiskelijan matematiikan taidoista ei nimittäin voi sanoa yhtään mitään, ei oppilaat itse emmekä me opettajat.

    • Viäntäjä

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Muuten haastat ihan asiaa, mutta kyllä peruskoulun matikan numeroiden perusteella voidaan aika pitkälti ennustaa menestystä lukion pitkällä matikalla. Toki ahkeruus ja työnteko vaikuttavat aika paljon lukiomenestykseen. Mutta jos peruskoulun matikasta on numero 7, niin kyyti pitkässä matikassa on kylmää!

    • Matikan ope2

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Yksi yhteinen matikankurssi kuulostaa hyvältä idealta. Lukion kaikki matikan 1 kurssit samaan aikaan ja peruskoulun numeroista tasoryhmät. Saa kukin suunnilleen sopivan tasoisia tehtäviä purtavaksi ja rautalanganvääntöasteen taso asettuu oikealle tasolle. Yhden kurssin jälkeen voi sitten miettiä mikä on oma taso ja motivaatio verrattuna muihin.

    • matikan ope3

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Jos yläasteelta on matematiikasta numero 7 tai alle, niin pitkälle ei kannata edes yrittää. Tämän näkee heti.

      Mutta jos arvosana on 8 -10 niin sen perusteella ei voi vielä sanoa mitään. Meille ainakin tulee ihan liikaa opiskelijoita yläasteelta kiitettävin arvosanoin joiden taidot eivät todellakaan ole kiitettävän tasolla. Arvosanat tippuvat heti lukuihin 4-6, ja lyhytkin matematiikka voi olla tuskaa.

      Yläasteilla on ihan liikaa opettajia joilla ei joko ole mitään käsitystä siitä mitkä kiitettävän numeron kriteerit oikeasti ovat, tai sitten he eivät vain välitä niistä ja kiltit oppilaat jotka yrittävät saavat kiittettäviä, vaikka taitojen puolesta oikea numero olisi 6-7.

      Tämä on meillä lukioissa iso ongelma, ja tämä yhteinen aloitus tuo toivottavasti siihen apua.

  • opettaja

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    ruotsin kuuluu olla mukana, onhan Ruotsi Suomen tärkein vientimaa, mutta ylimääräinen kieli pakolliseksi lyhyen matikan valinneille. Oli suuri onnettomuus, että terveystiedosta tuli yo-kirjoitusaine; koko tutkinnon arvostus laski. Jotenkin tulee varmistaa se, että lukiosta ei mennä läpi opiskelematta lainkaan historiaa ja yhteiskuntaoppia.

    • joopa joo

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Suomen viennistä suuntautuu Ruotsiin n.10%, 90% menee siis ihan muihin maihin.

      Se, että 100% jokaisesta ikäluokasta opiskelee samaa vierasta kieltä 10%:n vientiosuuden ylläpitämiseksi, on aikamoiselta resurssien haaskausta. Voisiko kielivalinnat viimeinkin saattaa 2010- luvulle: jokaisen on luettava vieraita kieliä, valitsemiaan vieraita kieliä.

      Siinä nim. opettaja on aivan oikeassa, että terveystieto ei kuulu omana aineena ylioppilaskirjoituksiin. Samoin tulee varmistaa, että lukiosta ei pääse läpi ilman, että on opiskellut historiaa ja yhteiskuntatieteitä

    • Torso lukiouudistus

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ruotsin kielen ei pidä olla pakollinen, koska olemme osa monikielistä Eurooppaa ja maailmaa ja ruotsi on vain pikkukieli, jolla ei pitkälle pääse.

      Kaupankäynti Ruotiin ei todellakaan vaadi ruotsin osaamista, vai miten on mahdollista että saksalaiset ja ranskalaiset jne tekevät bisnestä Ruotsin kanssa, vaikka he eivät ole opiskelleet ruotsin kieltä?

      Lukiouudistus jää torsoksi, koska viisi pakollisen ruotsin kurssia vie kohtuuttoman ison tilan, eikä reaaliaineita ja matematiikkaa saada mahtumaan tarpeeksi; niitä pitäisi lukiossa opiskella paljon enemmän; ne ovat elintärkeitä jotta maamme kilpailukyky saataisiin nousuun

      On järkyttävää, että suomalaisten pitää vielä tänä päivänä pakolla opiskella kieltä, jolla meitä hallittiin 200 v sitten. Ei Ruotsissa eikä Ahvenanmaalla opiskella pakollista suomen kieltä, vaikka heillä on ollut satojen vuosien ajan yhteinen historia suomalaisten kanssa. Miksi suomen kieli ei kuulu heidän yleissivistykseensä?

    • Kalle

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Olen samaa mieltä. Ruotsi pitäisi olla vapaaehtoisena aineena lukiossa ja peruskoulussa. Vienti Ruotsiin ei ole mikään syy pakollisuuteen. Eihän saksakaan ole pakollinen, vaikka Saksa on jopa tärkeämpi kauppakumppani kuin Ruotsi.

      Pelkkä puoluepolitiikka eli se, etteivät vasurit, demarit, keskusta ja kokoomus halua menettää ruotsinkielisiä äänestäjiään, ei voi määrätä opetussuunnitelmaa.

    • ei voi olla totta

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Miten voi olla mahdollista, että valinnaisuus on tuotu vain reaaliaineisiin? Kielet on jätetty kokonaan valinnaisuuden onnen ulkopuolelle - esimerkiksi ruotsin viisi (5) pakollista kurssia kuulostaa yleisiisivistyksen ylistykseltä!

  • H. Aanpää

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    1. Ovatkohan opetushallituksessa ja ministeriössä muistelleet sitä, miten juuri 1990-luvun alun laman ja työttömyyden jälkeen silloin OPS:n uudistuksessa jätettiin juuri yhteiskuntaopin talous -kurssi 10 vuodeksi pois pakollisista kursseista?

    Millaista voisikaan olla nuoren aikuisen rahankäyttö asiallisen opetuksen jälkeen tulevaisuuden Suomessa? Toivottavasti eivät tee samaa virhettä.

    2. Millainen on maa, joka ei katso tarpeelliseksi opettaa lyseolaisille maansa ja maailman menneisyyttä? Onkohan tämä ehdotus vielä mietitty loppuun asti?

    Kysykää nämä ministeri Kiurulta...

    • Miksi näin?

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Esitys on työryhmän tekemä, ei ministeri Kiurun!

      Taloutta totisesti pitää opettaa, samoin muuta yhteiskuntaa.

  • Lukiolainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Liikuntaa on lukiossa nykyiseltään aivan liian vähän.

    Useimmat lukiolaisista ovat fyysisesti huonossa kunnossa.Tämä taasen vaikuttaa merkittävästi oppimistuloksiin.

    Liikunnan lisääminen on näissä ehdotuksissa selvästi paras juttu, sillä sen myötä paranee myös muunkin opiskelun taso.

  • Johdantokurssipainajainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Jokainen yliopisto-opintoja suorittanut muistanee kaikkien johdantokurssien älyttömyyden. Niiden annista pääsee oikeasti osalliseksi vasta kun on suorittanut tutkinnon ja alkaa hahmottaa kokonaisuutta. Ja nyt sitten lukio- opetusta "eheytetään" luomalla tällaisia sillisalaattikursseja!

    Ja mitä yhteistä psykologialla (ja sen tutkimusmenetelmillä) on historian, uskonnon, filosofian ja yhteiskuntaopin kanssa? Psykologiassa tehdään kokeellista tutkimusta - toki joissain aihepiireissä painottuu korrelatiivinenkin tutkimusote, mutta psykologiassa tutkimus on joka tapauksessa empiiristä.

  • ei kai se voi noin mennä?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tuntijakoesityksen malli A merkitsee sitä, että jopa yli puolet lukion 75 kurssista olisi valinnaisia kursseja. Kaikille yhteistä siis alle puolet. Reaaliaineet muuttuisivat valinnaisaineiksi, kuten yläasteella köksä ja veisto. Enää ei siis olisi kaikille yhteisenä historiaa, maantietoa, yhteiskuntaoppia, biologiaan jne. Opiskelija voisi jättää ne kokonaan pois. Poikkeuksen tekisivät uskonto ja terveystieto, joita olisi pakko opiskella. Minusta tuollainen tuntijako olisi tosi typerä.

    • Abina

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Samaa mieltä. Uskonto ja terveystieto ovat juuri ne aineet, joissa voi saada kympin, vaikka ei olisi tunneilla ollenkaan ts. ihan turhia. Siksi juuri ne mielletään helpoiksi aineiksi.

  • Kaksi lukion opettajaa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Esityksessä on paljon hyvää, mutta toteutuuko sen myötä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koko maassa mihin työryhmä pyrkii, sillä suurin osa lukiolaisista ei peruskoulun jälkeen tiedä, mitä aineita tulevai-suudessa tulee tarvitsemaan ja voi tehdä itsensä kannalta vääriä valintoja. Työryhmä haluaa vahvistaa yleissivistystä ja kokonaisuuksien hallintaa. Näitä taitoja opetetaan historiassa, joka ei enää nykyisin ole sirpaletietojen opettamista vaan nimenomaan kokonaisuuksien hahmottamista ja käsittelee kaikkia elä-män alueita. Pelkäämme, että varsinkin heikot opiskelijat jättävät valitsematta vaikeina pitämiään aineita kuten yhteiskuntaoppia.

    • Kolmas ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Niinpä, ilman yhteiskuntaopin tuntemusta opiskelijoille saattaa jäädä hämäräksi miten kansalaiset voivat vaikuttaa. Nukkuvien puolue tulee saamaan uusia kannattajia ja tulevaisuuden kansalaisista tulee jälleen alamaisia, jotka kiltisti tottelevat jostakin ylhäältä annettuja määräyksiä. Miten ihmeessä opiskelijat oppivat työryhmän ehdotuksessa keskeisiä yhteiskuntataitoja ilman yhteiskuntaoppia tai historiaa, jonka opiskelulla luodaan perusta nyky-Suomelle ja -maailmalle?

  • Ylioppilas 2013

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Mielestäni ajatus siitä että terveystietoa on yksi pakollinen kurssi ja että kaikki yhteiskunnallis-humanistiset aineet voi myös suorittaa yhdellä pakollisella kurssilla on älytön. Yleissivistävyyden kannalta historia ja yhteiskuntaoppi ovat niin laajoja kokonaisuuksia, ettei niitä voi millään pistää tuolla tavoin samalle tärkeysasteelle terveystiedon yhden kurssin kanssa. Sillä sitähän pakolliset kurssit mittaavat: yleissivistystä joka jokaisen lukiolaisen tulisi osata. Ja ovatko taideaineet oikeasti näin mitattuna kolme kertaa tärkeämpiä kuin yhteiskuntaoppi ja historia + muut humanistiset aineet?

  • Lukiolaisen äiti

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Onko järkeä pitää RUOTSI pakollisena? Eikö löydy uskallusta? Yhteiskuntaoppi ja historia pakollisiksi ilman muuta! Miltä pohjalta tulevaisuuden äänestäjät tekevät päätöksensä?

  • Pois kurssijaosta

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Oikeasti parempaan eheyttämiseen päästäisiin yhdistämällä aina kaksi kurssia yhdeksi, jolloin opiskellaan isompi kokonaisuus ko. aineesta. Turhan tiuhaan vaihtuvat kurssit jaksojärjestelmässä synnyttävät sirpalemaisuutta.

    On naurettavaa, että uskonnolla ja terveystiedolla on erityisasema muihin verrattuna. Ihan sattumalta ja siksi, että lain muuttaminen olisi poliittisesti tuskallinen prosessi.

    Miten opiskelija voi osata/uskaltaa valita filosofiaa/psykologiaa, joista ei ole olemassa mitään kokemusta peruskoulusta - pelkkiä mielikuvia vain.

  • G. Uggenmheim

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Tämä uudistus jää kertakaikkisen torsoksi, kun uskonto ja terveystieto säilyvät pyhinä lehminä, joihin ei saa koskea. Kiitokset Jarkko Hautamäelle lausuman suorapuheisuudesta!! Onko todella yhteiskunnan etu, että lukio läpäistään ilman ainuttakaan esim. yhteiskuntaopin kurssia? Yleissivistys tässä ainakin määritellään uudelleen.

  • Lukiolainen Keski-Suomesta

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Vaikuttaapa kyllä ihan hyvällä maillilta näin tämän päivän lukiolaisen silmin. Äidinkielen vähentäminen toisi lisää tilaa reaaleille joista on hyötyä varsinkin tuollaisella enemmän yleissivistävällä mallilla. Nykyinenkin kyllä toimii ihan kohtalaisesti mutta kurssimäärät per aine ovat ihan käsittämättömiä. Terveystietoa ei tarvitsisi mielestäni ollenkaan eikä uskontoakaan niin paljoa (3 kurssia on liikaa). Yhdessä asiassa en ole samaa mieltä-liikuntaa ei tarvitse kyllä yhtään lisää. Vain vapaa-ehtoisesta liikunnasta on oikeasti hyötyä, ei pakotetusta liikunnasta.

    Eli siis nuista mallesita kannattaisin varovaisesti mallia A lukuunottamatta liikunnan kurssien lisäämistä. Muuten muutos olisi oikein pätevä ja hyödyllinen.

    • Äidinmieli

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kirjoituksesi perusteella en todellakaan olisi laskemassa äidinkielen kurssien määrää. Kurssien määrää tulisi pikemminkin nostaa.

  • Vanha jäärä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Uskonto lopultakin pois, yhdistettävä historiaan ja filosofiaan. Kaksi pakollista kieltä, joista ainakin toisen on oltava ruotsi tai englanti.

    Liikunnan ja kuvaamataidon arvostelusta numerot pois. Pelkkä maininta osallistumisesta riittää, aktiivisuudesta plussaa.

  • lukiolainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Mielestäni pakollisia kursseja pitäisi olla vähemmän, koska se tekee opiskelusta väkinäistä ja pinnallista, jos oppilaat saavat heti alusta lähtien painottaa aineihin mitkä heitä kiinnostavat he opiskelevat paljon intensiivisemmin ja syväsuuntautuneisemmin. Liikuntaa voisi kyllä olla vaikka 3 kurssia pakollista, koska nykyään kansantaudit lisääntyvät ja liikunta on yksi suuri vaikuttava tekijä siihen asiaan. Suomalainen yhteiskunta pysyy terveempänä ja näyttää tilastoissakin paremmalta jos ihmiset osaavat liikkua ja tietävät liikunnan postitiivisista vaikutuksista. Liikuntatunnit lukiossa antavat oppilaille valmiuksia terveempään elämään ja ainakin itse olen kokenut se opiskelulle hyödyllisenä.

  • Pois pakkoruotsi!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    "Nykyaikainen yleissivistys tarkoittaa monipuolisia taitoja etsiä, käsitellä ja tuottaa tietoa." Miten viime vuosituhannelle kuuluva pakkoruotsin viisi kurssia sopii tähän kuvioon ?

    • lukiolainen

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli ja mielestäni jokaisen suomalaisen pitäisi taitaa edes vähän ruotsin kielen perusasioita, mutta suomalaiset on niin rasistista ja syrjivää kansaa, ettei kukaan ymmärrä että eri kielien osaaminen rikastuttaa ja opettaa erilaisista kulttuureista. Miksei voitaisi olla suvaitsevampia?

    • Taas kerran puuttuu uskallusta

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Olet aivan oikeassa. Mikä on tämä ruotsin kielen opetuksen edelleen jatkuva paapominen? Eikö sen tilalla voisi olla historiaa ja muita todella yleissivistykseen kuuluvia aineita. Ruotsi vihdoin valinnaisaineeksi! On oikeasti merkillistä, ettei kansalaisten enemmistön ääntä tässä kuunnella!

    • Joopa joo

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Vai olisiko niin, että suomalaiset ovat siksi kansaivälistyneitä, että ymmärtävät eri kielten osaamisen ja eri kulttuurien ymmärtämisen eri kielten osaamisena ja eri kultuurien ymmärtämisenä, eivät nurkkakuntaisesti ruotsin osaamisena. Mikset sinä et voi suvaita sitä, että suomalaiset koululaiset ja opiskelijat voisivat ihan itse valita opiskelemansa vieraat kielet, sen sijaan, että jokaisella on velvollisuus lukea samaa vierasta kieltä ala-asteelta yliopistoon, kaikilla kouluasteilla? En ymmärrä rasismi viittaustasi, voisitko hieman avata kommenttiasi tältä osin?

    • viisas

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Suvaitsevaisuudella ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa. Suomi on globalisoitunut yhteiskunta, jossa on oltava tilaa opiskella maailman kieliä. Kielikirjomme on köyhä pakollisen ruotsin takia, mikä tulee kalliiksi yhteiskunnallemme ja Suomen taloudelle.

    • voi ei!

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ruotsin kielen viisi kurssia eivät ole "edes vähän ruotsin perusasioita". Kyse on todella mahtavasta kurssimäärästä, kun samaan aikaan mikään reaaliaine - oli sitten yhteiskuntaoppi tai biologia - ei ole saamassa yhtään(!) kurssia.

    • mielipide

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Jos ruotsia opiskellaan perusasteella, lukiossa se voisi hyvinkin olla jo vapaaehtoinen kieli. Kolmessa vuodessa on saavutettu jonkinlaiset alkeet, jotka riittävät useimmille suomalaisille. Äidinkielelle on lukiossakin annettava riittävä osuus, koska se on kaiken muun oppimisen perusta. Sen sijaan muut kielet (englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja) tulisivat olla tarjottimella niin, että opiskelija valitsee itse 2-3 kieltä, joita hän arvelee tulevaisuudessa tarvitsevansa.

  • abi 78

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    lukio on jo pitkään ollut mitäänsanomaton laiskanlinna. kepeää koulutusta. ei hyvä seuraa.

  • jope

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Toivottavasti oppiaineen rajoja rikkovaan opetukseen ja opiskeluun satsataan reilusti. (Liikuntaa tulisi lisätä huimasti, muttei kurssimuotoisesti. Harvalla oppiaineella on yhtä jättimäiset vaikutukset kansanterveyteen kuin likunnalla.)

    Siinäpä se olisikin, kun valittavana olisi kokonaisuus, jossa käsitellään liikuntaa, sen terveydellisiä vaikutuksia, tarkasteltasiin sen kansantaloudellisia vaikutuksia matemaattisilla menetelmillä ja mietittäisiin vaikka liikuntakasvatuksen filosofiaa ja biologisia vaikutuksia elimistöön. Oppimisprosessissa käytettäisiin toiminnallisia ja tutkivia menetelmiä, koulutusteknologian avulla kokemukset tallennettaisiin ja jaettaisiin eri ryhmien ja opettajien kommentoitavaksi. Oppimistehtävistä osa voisi olla toisella kielellä.

    Mutta ihan tämmöiseen ei taida vielä lukio / systeemi / päättäjät / opettajat / opiskelijat olla valmiita...

    Malleja ja visioita on, kunhan ne oikeasti halutaan ottaa käyttöön ja luopua nipullisesta vanhoja malleja.

  • Lukiolainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Nyt olisi aika ja mahdollisuus uudistaa lukiokoulutusta. Ongelmat tiedetään - tehtäisiin niille oikeasti jotakin.

  • opetustyöläinen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Voi 15-vuuotiaita raukkoja, jotka joutuvat valitsemaan uransa.

    • aitaaja

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Onnistuit kiteyttämään sen mitä ajattelin itsekin. Yksikään 15-vuotias ei ole pätevä suunnittelemaan elämäänsä. Se pitää suunnitella heidän puolesta. He itse tekevät haluamansa säädöt matkan varrella. On sadistista laittaa lapsi tuollaisen valinnanvapauden eteen. Koska ihmiset ovat mukautuvia ja älyllisesti taipuvia, varsinkin lapset ovat, olisi paljon hyödyllisempää kouluttaa sellaisia osaajia mitä tarvitaan tässä maassa. Omapäisimmät lapset kyllä ajautuvat itsestään niille urille minne veri vetää.

  • Ukki

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Aivan järjetöntä että äidinkielestä leikataan mutta pakkoruotsi on ja pysyy. Onko työryhmän kosketus todellisuuteen hiukan irti?

  • Rehtoriparat

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Eipä käy rehtoreita kateeksi, täytyy olla taikuri jos meinaa saada järjellisen lukujärjestyksen. Nimittäin sen pitää palvella a)oppilaita, b) opettajia, c) koulukuljetuksia c) toimia yhteistyössä mahdollisen yläkoulun kanssa, jonka kanssa pikkulukiolla on yhteisiä opettajia, d) ammattikouluja, joiden kanssa on yhteisiä kursseja...

  • Vanhempi lehtori

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Itse koen esityksen enimmäkseen surkeana. Uutta ei oikein uskallettu luoda, selkeistä heikoimmista lenkeistä (ruotsi ja uskonto) ei uskallettu luopua, ja liian pitkälle viety valinnaisuus tuhoaa yleissivistävää vaikutusta, joka olisi tässä vaiheessa pitkälle erikoistumista tärkeämpää. Valopilkkuna näen liikunnan lisäämisen. Nuoriso on siinä määrin fyysisesti rapautumassa, että asialle on koitettava tehdä jotain.

  • Onneksi jo eläkkeellä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lukiouudistustuksen käytännön seurauksia ei ainakaan opetushallituksessa ole ajateltu loppuun asti. Oppilaat tulisivat valitsemaan lukiopakettinsa jo yläkoulussa, ja eikä suinkaan kaikilta 15-vuotiailta voi odottaa kypsää näkemystä siitä, mikä on oikeasti hyödyllistä ja nimenomaan heille paras valinta. Valintoja ohjaisi monella luulot, huhut ja suorastaan henkilökohtainen mukavuuden halu.

    Reaaliaineiden opettajien kannalta tulisi mahdottomaksi tietää mikä on heidän seuraavan vuoden tuntimääränsä eli tilipussinsa. Tuskin kunnat palkkaa tekemättömästä työstä maksaisivat. Uudistuksen seuraus olisi se, että kenenkään järkevän ihmisen ei enää kannattaisi opiskella esim. biologian tai fysiikan opettajaksi. Meidän koululaitoksen vahvuus tähän asti on kuitenkin ollut nimenomaan pätevät ja työhön sitoutuneet opettajat. Tämä kyllä torpataan uudistuksella takuuvarmasti.

    • Reaaliaineen ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Naulan kantaan! Tässä sinänsä hienossa uudistuksessa saattavat häviäjiä olla sekä opiskelijat että opettajat. Vai voidaanko varmistaa, että opiskelijat pääsevät aina opiskelemaan haluamiaan aineita pätevän opettajan kanssa. Eiköhän edelleen kuitenkin kurssien järjestämiselle ole opiskelijoiden minimimäärät?

      Monet opettajat saattavat vakavissaan miettiä ammatinvaihtoa mikäli joutuvat tulevaisuudessa joka kevät olemaan epävarmoja siitä riittääkö heille tunteja seuraavana syksynä. Mukava valmistella uusia kursseja ja ylläpitää ammattitaitoaan erilaisin koulutuksin kun ei tiedä tulevasta. Itse reaaliaineen opena olen miettinyt sekä luokanopettajan pätevyyden hankkimista että floristiksi opiskelemista.

  • tulevaisuus on erilaisten nuor

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lukion on tarjottava sekä mahdollisuus vaativaan että vähemmän vaativaan kokonaisuuteen. Jo nyt yo-kirjoituksiin ja ammattikorkeisiin mennään sekä ammattikoulun että varsinaisen lukion kautta. Ei ole syytä tehdä lukiosta koulua, jossa vain akateemisesti the best of the best of the best selviää.

    Ammattikouluun pääsyn rajat nousevat, mutta sielläkin keskitytään omaan ammattialaan. Lukiossakin pitäisi voida valita oman kiinnostuksen mukaan ja vahvistaa luku- ja kirjoitus- ja ajattelutaitoja.

    ÄLKÄÄ UNOHTAKO MONIKIELISTYMISTÄ! Pääkaupunkiseudulla on jatkossa noin 20% oppilasta maahanmuuttajataustaisia. Heillä on haasteita nimenomaan suomen ja englannin riittävän hyvässä hallinnassa (ruotsi pitäisi jättää heti pois) sekä oman äidinkielen osaamisessa niin, että käsitteellinen ajattelu onnistuisi. Heillä täytyy olla mahdollisuus jatkaa peruskoulusta lukioon, vaikkei kielitaito olisikaan täydellistä. Lukio on akateemisia opintoja pohjustava koulu, jonka on huomioitava erilasuus!

  • Mietitäänpä asiaa alusta asti

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Paljon on nähty vaivaa mietittäessä uudistuksia vanhanaikaiseen järjestelmään, kun pitäisi miettiä koko järjestelmän muuttamista. Lukio-järjestelmä on perustettu joskus 1800-luvulla ja lienee kiistatonta että jos kaikki olisivat jääneet kartanoiden herroiksi vailla koulutusta, ei oltaisi vieläkään itsenäisiä. Sen sijaan mikä on yhteiskunnallinen hyöty siitä että vajaa puolet nuorista käy 3 vuotta koulua josta ei opi mitään millä pärjäisi työelämässä.

    Koko erillinen lukiojärjestelmä pitäisi poistaa ja kaikkien opiskella ammattiin valmistava toisen asteen tutkinto. Ammattikouluja sen sijaan pitäisi kehittää nykyisen kaksoistutkinnon suuntaan, eli tarjota ammattikouluissa paljon nykyistä laajempaa teorian opiskelumahdollisuutta. Ihan jokaisella alalla olisi hyväksi aloittaa alan opiskelu ruohonjuuritasolta, eikä niin kuin nykyään että voit opiskella itsesi vaikka tekniikan tohtoriksi koskaan sormiasi likaamatta. Tällä tavoin saadaan vain todellisuudesta vieraantuneita "asiantuntujoita".

    • Iki-teekkari

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Yleissivistävään kouluun nimenomaan ei tulisi lisätä valinnaisuutta. Valinnaisuus johtaa vain siihen, että osa täyttää pakollisen kurssimäärän huuhaakursseilla, osa erikoistuu liikaakin ns. kovan tason aineisiin. Yliopistotason kursseja kerkeää käymään yliopistossakin.

      Jokaiselle tulisi tarjota yhdenmukainen kurssipaketti. Sopivassa suhteessa niin humanismia, luonnontiedettä kuin taidetta. Pitkä matematiikka jokaiselle pakolliseksi. Liikuntaa jokaiselle vuodelle ja määrää on lisättävä nykyisestä.

      Ainoastaan kieliin rajoitettu valinnanvapaus. Jokainen lukiolainen opiskelee kolme kieltä 6 kurssia. Näistä yksi A-tason, muut vähintään lyhyitä. Yhden kielistä voisi halutessa korvata toisella kotimaisella kielellä. Ruotsin ei tule olla pakollinen. Lisäksi kahdesta muusta kielestä käytäisiin 1. kurssi, eli alkeet yleissivistyksenä. Tällä taattaisiin ylioppilaiden monipuolinen kielitaito ja hyvä pohja myöhemmälle kielten opiskelulle.

      YO-tutkinnon rakenne pidettävä nykyisenlaisena.

    • Luokkamuotoisen lukion käynyt

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Minusta tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Lukiossa valintojen tekeminen sen suhteen, mitä kukin oppilas tulisi tarvitsemaan tulevaisuuden elämässä on yhtä vaikeaa. Siksi sellainen tuntijako, joka lisää liikaa valinnaisuutta ja lohkoaa ihmisen persoonan ja opiskelun kolmeen koriin vie perustan laaja-alaiselta yleissivistykseltä. Juuri laaja yleissivistys antaa ajattelun aineksia ja turvaa maailman monimutkaisuuden ymmärtämisessä ja oman elämän hallitsemisessa.

      Lukion tehtävänä ei ole kouluttaa yksipuolisia, vain jonkun osa-alueen hallitsevia erikoismiehiä ja erikoisnaisia, vaan kokonaisia ihmisiä. Siihen sivistyslukio, joissa kaikkia aineita opiskellaan, antaa nuorella parhaat elämäneväät..

  • Perussuomalainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Valinnaisuutta kieliopintoihin lisää. Poliittinen ruotsi pois kouluista.

    • Kyllä!

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Meillä on paljon mamujakin, jotka puhuvat harvinaisiakin kieliä - heistä saisimme hyviä kielenopettajia. Ruotsia lukekoot vapaaehtoiset halukkaat, muutoin aika on jo ajanut pakkoruotsin ohi. Tosin jo silloin kun pakkoruotsista päätettiin, moni sen vastustaja tajusi - että pakkoruotsi on paluuta menneisyyteen.

      Suomen talous on kuralla, joten monipuolista kieliosaamista tarvitaan jo senkin kannalta!

  • Ehdottomasti!!!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    jep, liikuntaa vaan lisää ja valinnaisuutta enemmän -> motivoi ja valmistaa enemmän jatko-opintoihin! :) vois valita niitä mitkä kiinnostaa ja alkais hahmottaanki sitä, mikä on se oma juttu ku jäis niitä "ei niin omia aineita" pois! like!!!

  • Yliopisto-opettaja

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyky pitkäjänteiseen ja ei välttämättä heti palkitsevaa opiskeluun on heikentynyt pitkään. Samoin yleissivistys. Lukiouudistus näyttää jatkavan samaan suuntaan.

    MIkä vika oli 1990 -luvun lukiossa. Se on tuottanut aika hyvää tulosta ilman liikaan valinnaispuuhastelua.

    Lukion tehtävä on olla yleissivistävä. Tuntuu, että tämä tehtävä on siltä hukkunut

  • Doong

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Nykyinenkin ns. ainereaalimalli, jossa voi keskittyä pariin aineeseen, on todettu epäonnistuneeksi. Lukiolaiset pyrkivät menemään siitä missä aita on matalin, ja kirjoittavat joukoittain esim. terveystietoa koska se koetaan helpoksi. Siksi valinnaisuuden lisääminen entisestään on huono asia, jos yleissivistyksen perään haikaillaan.

    Ruotsista en jaksa edes sen kummemmin vaahdota, jokainen ymmärtää, että jos jostain pitäisi vähentää, niin siitä. Yksi pakollinen kurssi.

    Liikunnan lisääminen sitten, jaa-a… en pidä lisäystä tarpeellisena tai järjkevänä, mutta riippuu nyt siitä, mitä se on käytännössä. Jos se tarkoittaa taas yhtä kurssia kilpailuhenkistä pallon pompotusta niin ikävä juttu, jos taas kannustusta monipuoliseen omaan kunnon kohentamiseen itse kunkin omalla tavalla niin voi olla hyväkin.

  • Lehtori

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    "Ehdotuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistaminen."

    Jos näin on, matematiikan pakollisia kursseja tulisi karsia, ruotsi vaihtaa valinnaiseksi, ja lisätä yhteiskunnallisia ja humanistisia aineita. Filosofia saisi ehdotuksessa lähtöpassit - yhtäkään pakollista kurssia ei tarvitsisi opiskellla. Mitä eurooppalaiselle yleissivistykselle tarkoittaa se, että opiskelija ei ole koskaan kuullut Platonista, Sokrateesta, Descartesista? Filosofiaahan ei opeteta peruskoulussa.

    • Eiju

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Osa lukion kurssien sisällöistä on peruskoulun sisältöjen toistamista ja laajentamista. Yleissivistystä "vahvistetaan".

      Filosofiaa ja psykologiaa ei opiskella peruskoulussa; ne molemmat ovat kuitenkin tärkeitä yleissivistyksen osa-alueita. Paitsi, että oppii uusia tietoja, oppii myös taitoja: argumentointia, laaja-alaista elämänhallintaa ja tietojen soveltavista. Tietotekniikan hyödyntäminen sopii myös hyvin ko. aineiden oppimiseen.

  • Vertailuun

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Haluaisin kuulla, miten nämä uudistamisajatukset sijoittuvat vertailussa muiden eurooppalaisten ja aasialaisten koulujen opetusohjelmien kanssa. Pärjääkö suomalinen nuori tulevilla lukiotiedoille globaalissa kilpailussa ja maailmassa? Ja miten kukaan voi käsitellä tietoa ja arvioida esim. netistä tulivivaa hömppää jos ei ole opiskellut ja hallitse historian perustietoja? Sellaisia ihmisiähän voidaan höynäyttää ihan millä potaskalla hyvänsä! Vai onko ihan tarkoituskin, että niin voidaan tehdä? Että on tarkoituksenmukaista saada aikaan pysyvä uusorjuuden yhteiskunta? Vain laajan hyvän yleissivistyksen omaavat ihmiset ovat tarpeeksi vastuskykyisiä orjuuttavien tahojen manipulaatiolle.Uusimuotoinen lukio tulee edistämään kansan kahtiajakoa, jossa paras koulutus saadaan kalliissa yksityiskoulussa, johon vain eliitillä on varaa. Pienellä Suomella siihen ei ole varaa!

  • Englannin-ruotsin-ranskan ope

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Suomenkielisesssä lukiossa ruotsin kieli valinnaiseksi, jolloin jää tilaa muille kielille englannin lisäksi. Ranskan, saksan ja venäjän taito on jo käynyt harvinaiseksi, puhumattakaan esimekiksi espanjasta, eikä kiinasta tiedetä vielä mitään.

    Suomen kieltä, äidinkieltä, ei saa vähentää missään tapauksessa, sillä suomen kieli on sivistyksemme kivijalka.

  • Heka1

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Uskoisin, että useimpien kouluissa työtä tekevien mielestä olisi parasta antaa ihmisten tehdä edes jonkin vuoden ajan työtään ihan rauhassa sekä ilman jatkuvia uusia suunnitelmia ja poukkoilevia suunnanmuutoksia. Opetushallinnon suunnitteluhenkilökunta voitaisiin vaikka lomauttaa täydellä palkalla muutamaksi vuodeksi, niin saataisiin olla rauhassa ja tehdä työtäkin.

    On jotenkin hassua, että lukiosta kehitetään tällaista valinnanvapauden basaaria ja toisaalta yliopistoista on tullut koko ajan perinteisessä mielessä koulumaisempia selkeine lukujärjestyksineen. Lisäksi herättää kysymyksiä se, mistä saadaan rahat tämän kaiken valinnaisuuden tarjoamiseen. Vai onko tarkoitus siirtyä jonkinlaisiin mammuttilukioihin, joissa opiskelemaan haluavien on pakko muuttaa kauas pois kotipaikkakunnaltaan? Kurssimuotoisuus on jo nyt pidentänyt keskimääräistä lukion suorittamisaikaa ja rikkonut tuon ikäisille luonnostaan kuuluvan vertaisryhmän - eli luokan.

    • Äikänmaikka

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Äidinkielen kursseja vähennettiin viimeksi 90-luvulla pakollisesta kahdeksasta kuuteen. Tämän jälkeen ylioppilaskokeen arvosanat romahtivat. Olen opettanut pitkään lukiossa, ja näppituntuma on, että opiskelijoiden perustaidot (lukeminen, kirjoittaminen, tekstin tekeminen tai sen ymmärtäminen) ovat heikompia joka syksy.

      On käsittämätön ja täysin kestämätön ajatus, että nykyisistä (6 pakollista + 3 syventävää) voisi karsia mitenkään ilman, että lopputulos romahtaa entisestään.

    • Lukion äikänmaikka

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Yhdyn täysin edelliseen. Olen opettanut lukiossa viisitoista vuotta ja olen huomannut, kuinka lyhytjännitteisyys ja huolimattomuus ovat lisääntyneet: aina vain lyhyemmät teksti tuntuvat oppilaista pitkiltä ja työläiltä. Lisäksi oppilaiden väliset erot ovat suurentuneet. Valinnaisuutta lisäämällä kasvatetaan tätä kuilua entisestään.

      Äidinkielen taidot ovat tulevaisuuden avaintaitoja: jokainen tarvitsee oivaltavaa ja kriittistä lukutaitoa. Sitä ei lukiotyöryhmä ole ymmärtänyt, koska on poistamassa yhtä syventävää kurssia.

  • Kaaleppi

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Moderni yleissivistys on taitoja. Ydin ei ole mitä vaan miten. Jos koulupäivä on museokäynti, on turha puhua toisen asteen koulutuksesta tulevaisuuden työelämätarpeita varten. Tiedon tuottaminen, jakaminen ja soveltaminen yhdessä käyttäen mobiiliteknologiaa luontaisena välineenä lähdekritiikin opetusta unohtamatta tuottaa valmiuksia työelämän ja koko kansalaisuuden hallussapitoon. Vanhanaikainen ajatus koulusta, jossa opettajat "opettavat" menneisyytensä työtavoilla tulevaisuuden nuoria ei ratkaise ainuttakaan nykymurroksen pulmaa. Miten kävi kirkolle, joka oli pudota nykykelkasta jo paljon aiemmin?

    • Ope

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Juuri näin! Moni ei näe metsää puilta. Oppimisen taidot valmistavat tulevaisuuteen tietojen pänttääminen valmistaa menneisyyteen. Tosin helpompi on opettaa tunnilla pikkutietoa ja kysyä samaa kokeessa. Saa tuloksia...

  • Lukion opettaja

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ruotsi ottaa mallia Suomen koulujärjestelmästä ja meillä lähestytään vähin erin Ruotsin huonoksi osoittautunutta mallia ei kerrassaan mitään järkeä. Reaaliaineidenopettajien (erityisesti historian ja yhteiskuntaopin) jo ennestään vaikea työllisyystilanne vaikeutuu entisestään.

  • Emeritusope

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Valinnaisuuden lisääminen lukiossa kapeuttaa ja yksipuolistaa yleissivistystä. Tosin yhden kurssin oppiaineet ovat vain pintahipaisuja.

    Yhteiskuntaopin ja historian pakollisen aineksen vähentäminen johtaa passiivisten kansalaisuuten. Lukiolaiset ikääntyvät äänioikeutetuiksi ja vaalikelpoisiksi.

    Keiden etu on yhteiskunnallisen tietämättömyyden lisääminen. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa 90-luvulla vähennettiin yhteiskuntaopin opetusta yhteen neljäsosaan entisestään. Nyt sama tehdään lukiokoulutuksessa. Ylioppilas voi valmistua maisteriksi (opettajaksi) ja hän opiskellut yhteiskuntaoppia vain peruskoulussa. Tietämättömyys kemiasta ei ole demokratian ja kansalaissivistyksen kannalta yhtä huolestuttavaa kuin yhteiskuntatietämättömyys. Yhteiskuntaopin kansalaistietoutena, äidinkielen viestintätaitona ja matematiikan tulee kuulua pakollisiin aineisiin.

  • Mestari-65

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Onko se työryhmän mielestä yleissivistystä, että opiskelee kahta äärimmäisen marginaalista kieltä? Jokainen ymmärtää, että pitää osata hyvin omaa äidinkieltään. Mutta se, että pitää osata toisen miehittäjävallan kieltä ei ole enää nykypäivää. Ehdottomasti äidinkielen syventävä kurssi pitää jättää rauhaan. Kuitenkin sen oppisisältö ujutetaan jäljelle jääviin kursseihin.

    • Tietoa ei luuloa

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Se että väitetään ruotsin kieltä miehittäjävaltion kieleksi, osoittaa juuri hyvän yleissivistyksen suuren tarpeen. Silloin kun Ruotsin valta ulotettiin sille alueelle, jota nykyään sanotaan Suomeksi, ei täällä ollut mitään valtiota, sukuihin perustuvia kyläkuntia vain. Suomen alue oli samanlainen ja saman-arvoinen maakunta kuin vaikka Västerbotten (meidän puolella oli Österbotten). Molempia verotettiin ja kohdeltiin yhtä hyvin (tai huonosti).

  • Rehtori evp.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kyllä lukiossakin pitäisi otttaa käyttöön vanhan ajan apukoulun tapainen hitaammille oppilaille, ja tarkkailuluokan tapainen ylivilkkaammille tapauksille.

  • kielivapaus on tärkeää

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ei voi ajatella lukiota ilman historiaa tai muita globaaleja yleisaineita. Ne ovat sivistyksen pohja.

    Pakkoruotsi sen sijaan ei enää 2000-lululla kuulu lukioon. Äidinkieltä pitäisi olla nykyistä enemmän, mutta PAKKORUOTSISTA on korkea aika päästä eroon.

    Kielivapauden aika on nyt!

  • Lilli

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Äidinkielen kurssejako pitäisi nykytilanteessa vähentää? Kyseinen esitys kuulostaa uskomattomalta. Kun otetaan huomioon nykylukiolaisten luku- ja kirjoitustaidot sekä tuleva ylioppilaskokeen muutos, äidinkielen kursseja tulisi pikemminkin lisätä!

  • Hannu K

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Äidinkieltä opetetaan jo nyt vähemmän kuin muissa EU-maissa keskimäärin!

    Ja pakkoruotsi näköjään pysyy maailman tappiin? Vaikka oppinut ja opiskeleva kansamme on tehnyt selväksi, että ruotsin pitäisi olla valinnaista.

    Taitaa olla kielipoliittinen työryhmä tämänkin "uudistuksen" takana?

    • Jykke

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Historiaa ei saa jättää valinnaiseksi oppiaineeksi lukioon. Jos lukio halutaan säilyttää yleissivistävänä kouluna, niin historian opiskelun tulee olla nuorille pakollista. On syytä muistaa, että kansakunta, joka ei tunne menneisyyttään, ei osaa arvostaa nykyisyyttä eikä rakentaa tulevaisuutta. Historian ymmärtäminen ja osaaminen on suomalaisen sivilisaation peruskivi, jonka ymmärtämisen tärkeys tulee turvata lukionuorille. Toisin toimiminen on lukionuorten jättämistä heitteille.

    • Teete

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Kummastuttaa tässä ketjussa se, että todella harva ottaa kantaa siihen, että biologia ja maantiede poistuvat: kuinka ihminen tulevaisuudessa selviää esimerkiksi luonnonmullistusten tai geenimanipuloidun ruuan maailmassa?

Tuoreimmat aiheesta: Keskustelu

Pääuutiset

Kotimaa

Onko Sveitsiin menijöitä? – pankkisalaisuuden murtuminen innostaa myös suomalaisia rahanhakumatkoille

Suomalaisilla on edelleen jopa miljoonaluokan talletuksia Sveitsin pankeissa. Tulli ja keskusrikospoliisi ovat nyt erityisen kiinnostuneita suomalaisten Sveitsin-matkoista, sillä Sveitsin tiukka pankkisalaisuus on avautumassa ensi vuoden alusta. Odotettavissa on, että moni yrittää vielä ennen vuodenvaihdetta tuoda verottajalta piilottamiaan rahoja Suomeen käteisenä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä