Valintakokeisiin valmistautuminen vaikeutuu - yliopistot karsivat valintakoekirjoja
Yliopistojen pääsykokeisiin valmistaudutaan yhä useammin valmennuskurssilla. Yliopistot suhtautuvat kursseihin kielteisesti, ja valintakokeita pyritään muuttamaan siten, ettei kursseista olisi hyötyä. Esimerkiksi lääketieteessä valintakoekirjasta luovuttiin tänä vuonna kokonaan.
Abiturientti Sonja Penttilä aloitti viime viikolla kauppatieteen valmennuskurssin helsinkiläisessä Valmennuskeskuksessa. Reilun tuhannen euron hintainen kurssi oli itsestäänselvä vaihtoehto.
- Tuntuu, että ei ihan yksin lukemalla pärjää. On parempi, jos on muita motivoituneita ympärillä, ensimmäistä kertaa yliopistoon pyrkivä Penttilä sanoo.
Monet kursseja järjestävät yritykset kertovat suosion kasvusta, mutta tilastoja siitä, kuinka moni yliopistoissa aloittavista on käynyt jonkin preppauskurssin, ei ole olemassa.
Yliopistojen kanta valmennuskursseihin on kielteinen. Helsingin yliopiston opintoasioiden asiantuntijan Maikki Naaralan mukaan syy on selvä: valmennuskurssit asettavat hakijat alueellisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti eriarvoiseen asemaan.
- Emme halua tukea ajatusta, että rahalla saa, Naarala sanoo.
Kalleimmillaan valmennuskurssit maksavat lähes 5 000 euroa.
Valintakoekirjat pois, lukiokirjat esiin
Naaralan mukaan valintakokeita pyritään kehitettämään siten, ettei valintakursseista olisi hyötyä. Yhä suurempi osa kokeista perustuu jatkossa lukio-osaamiseen.
Valintakoekirjasta luovuttiin tänä vuonna esimerkiksi lääketieteessä. Koe perustuu nyt lukion pakollisiin ja syventäviin kursseihin biologiasta, kemiasta ja fysiikasta. Oikeustieteessä valintakoekirjat julkistettiin aikaisempien vuosien tavoin vasta huhtikuun alussa.
- Pyrimme pitämään valintakokeet ennakoimattomina ja yllätyksellisinä. Jos on valintakoekirjallisuutta, se ilmoitetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, sanoo Naarala.
Opetusministeriön työryhmä ehdotti kaksi vuotta sitten, että valintakokeista luovuttaisiin ja opiskelijat valittaisiin ylioppilastodistuksen perusteella. Yliopistot eivät kuitenkaan pidä nykyistä ylioppilastutkintoa riittävänä mittarina.
Sen sijaan valmisteilla on lakimuutos, jonka jälkeen suoraan lukiosta tulevat pyrkisivät omassa kiintiössään.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston viime sykyisen selvityksen mukaan huomattavan suurella osalla valintakokeen läpäisseistä on jo valmiiksi opinto-oikeus jossain yliopistossa.
Eriarvoisuutta vastaan stipendein
Valmennuskeskuksessa kritiikkiin eriarvoisuudesta päätettiin vastatata jakamalla stipendejä vähävaraisille.
- Hakijoita oli vähän reilut viisikymmentä, ja viisikymmentä henkilöä sai tänä keväänä sosiaalisin perustein ilmaisen valmennuskurssin haluamaltaan alalta, kertoo kauppatieteiden kurssipäällikkö Tero Laiho.
Yliopistojen valintakokeet alkavat toukokuun lopulla.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Eteiseen jätettyä ilmakuvataulua ei tarvinnut maksaa
Ilmakuvia kauppaava yrittäjä haki oikeusteitse korvausta verannalle jättämästään kuvataulusta. Yrittäjä oli jättänyt kuvan oheen lapun, jossa luki "soita ja varmista".
Puukotus junassa lähellä Lahden asemaa
Päijät-Hämeen poliisi sai noin klo 14.50 ilmoituksen puukotuksesta Inter-City -juna 68:ssa ennen Lahden asemaa.
Varasto tulipalon kärsineellä Ovakon tehtaalla riittää toistaiseksi
Toimituksia pyritään hoitamaan myös yhtiön Ruotsissa sijaitsevien tehtaiden avulla.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tiloilla ajolähtö
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilat menevät uusjakoon. Taustalla on talouden tiukentuminen ja opetusministeriön koulutuspaikkojen leikkaukset.
Fysiikkaa voi oppia vuoristoradassa
Kouvolan yhteiskoulun lukion opiskelijat kävivät mittaamassa G-voimia käytännössä. Paikkana toimi Tykkimäen huvipuisto. Opiskelijoiden mielestä vastaavanlaista luovaa opetusta voisi olla enemmänkin.
Keminmaa keksi hyppynarun MM-kisat
Pienessä Keminmaan kunnassa pompitaan hyppynarujuoksun maailmanmestaruuksista viikonloppuna. Kisoilla halutaan elvyttää hyppynarulla hyppimisen perinnettä, joka on vieras monelle lapselle.
Talvivaara-journalisti Juha Kauppinen kaivaa uusia uutisvoittoja
Palkittu toimittaja Juha Kauppinen on ehdolla Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon saajaksi jo toista kertaa. Kaivosyhtiö Talvivaaran väsymätön kriitikko haluaa kuitenkin jo kirjoittaa muistakin aiheista ja on siksi tehnyt rohkean ratkaisun.
Folkhälsan-talon rakentaminen alkaa kesäkuussa
Club25:n tontille Vaasan Raastuvankadulle tulee uudisrakennus, jolle on haussa rakennuslupa. Kortteliin tulee kaksi uutta rakennusta, ja lisäksi Raastuvankatu 23:ssa sijaitseva vanha puutalo saneerataan.
Räjähtämättömiä ammuksia raivataan taas Pohjois-Suomessa
Puolustusvoimat jatkavat sodanaikaisten räjähteiden raivaamista kesän aikana Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen sotilasläänin johdolla kartoitetaan ja raivataan räjähteitä yhteensä seitsemässä kohteessa eri puolilla Lappia sekä Pudasjärvellä ja Oulussa. Ensimmäisiä kohteita on raivattu kuluneen viikon aikana Rovaniemen pohjoispuolella sekä Oulun Hiukkavaarassa.
TV toi maailman olohuoneeseen
Itsetehdyt sähkökitarat, tangoa soittavat rokkibändit ja television testikuvan katselu yhdessä naapureiden kanssa. Kahden museon yhteinen teemanäyttely paljastaa, miten maailma mullistui 1960-luvulla.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.