Etelä-Savo |

Valjastettu Palokinkoski halutaan vapaaksi Heinävedellä

Heinävedellä selvitetään vesivoimalan alle 50 vuotta sitten jääneen merkittävän koskialueen palauttamista ennalleen. Jopa 65 miljoonaa euroa maksavalla operaatiolla yritetään pelastaa erittäin uhanalaiset Vuoksen vesistön lohikalakannat.

Palokin koskialuetta ennen niiden valjastamista.
Kuva: Sulo Piirosen arkisto

Heinäveden ja Juojärven reitillä sijoittavan rakennettiin vesivoimalaitos 1961. Laitoksen omistaa nykyisin Pohjois-Karjalan Sähkö. Juojärven ja Varisveden välisellä vajaan 10 kilometrin matkalla on ollut useita koskia, joiden yhteinen pudotuskorkeus on lähes 20 metriä.

Alue tunnettiin erinomaisista taimen-, lohi- ja siikakannoistaan 1500-1700 -luvuilla. Ensimmäinen saha rakennettiin alueella 1700 -luvun lopulla. Erilaisen vesistörakentamisvaiheiden jälkeen arvokalakannat alkoivat hiipua 1800-luvun lopulla. Vielä kirjailija Juhani Ahon tiedetään viihtyneen Palokin kala-apajilla. 

Viimeinen niitti lohikalojen lisääntymiselle oli voimalaitoksen rakentaminen. Koskien ennallistamista on selvitetty Heinäveden kunnan hankkeessa, jossa ovat mukana lisäksi Tuusniemen kunta, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ely-keskus.

– Kosken ennallistaminen toisi parhaassa tapauksessa jopa 26 hehtaaria lohikalojen lisääntymisaluetta. Esimerkiksi alapuolisella Kermankoskella aluetta on vain hehtaarin verran, kalastusbiologi Lasse Hyytinen kertoo.

Järvitaimen arvioidaan nykyisin erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohi katsotaan lähes luonnosta hävinneeksi.

– Alue tuottaisi 7 000 - 8 000 vaelluspoikasta vuosittain. Se ei ratkaisisi järvitaimenongelmaa kokonaan, mutta sillä saataisiin reitille lisääntymiskykyinen luonnonvarainen luonnon valinnan läpikäynyt kalakanta.

- Viljelyyn se toisi kipeästi kaivattua geeniainesta. Nykyisin istutettava kanta on laitostunut eikä selviä luonnon olosuhteista kovin hyvin.

Palokin voimala Heinävedellä
Kuva: Yle / Paavo Koponen

Palokin ylä- ja alapuolisia koskia on viime vuosina kunnostettua taimenen kutualueiksi. Esimeriksi Kermankoskessa taimen lisääntyy, mutta ale on vain hehtaarin luokkaa.

- Palkki olisi ylivertainen verrattuna nykyisiin, jotka sijaitsevat eri puolilla Vuoksen vesistöä.

Kustannuksissa isoja eroja

Koskialueesta on tehty intressivertailu, jossa on vertailtu nykyisen vesivoimalan energiahyötyjä kalataloudelliseen merkitykseen. Selvityksessä on laskettu erilaisia vaihtoehtoja täydellisestä palauttamisessa kalatien rakentamiseen.

Erilaisten vaihtoehtojen kustannuserot ovat suuret. Täydellinen ennallistaminen maksaisi menetetyn vesivoiman kautta 65 miljoonaa euroa. Edullisin kalatievaihto maksaisi muutamia miljoonia euroja.

Voimalaitos tuottaa sähköä 29 500 MWh vuodessa. Määrä vastaa reilun tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvan Etelä-Savon maakuntajohtajan Matti Viialaisen mielestä kosken täydellinen ennallistaminen olisi paras vaihtoehto.

- Se maksaa, mutta vesivoimala voitaisiin korvata omistajalle antamalla korvauksena esimerkiksi valtionyhtiöiden omistamia koskiosuuksia Pohjois-Suomesta, Viialainen ehdottaa.

- Valtio omistaa esimerkiksi Kemijoki Oy:tä ja Fortumia, joilla on vesivoimaa. Voitaisiin tehdä vaihtokauppa, jolla menetys korvattaisiin voimalan nykyiselle omistajalle.

Viialaisen mielestä rahaa voisi löytyä myös maakuntien eu-rahoituksesta sekä valtion kukkarosta.

- Tämä hanke on valtioneuvoston hyväksymässä kalatiestrategiassa.

Täydellisen ennallistamisen rinnalla on selvitetty vaihtoehtoja, joissa osa vedestä laskettaisiin luonnon uomaan ja osa voimalaitokselle.

- Se on kuitenkin selvää, ettei voimalaitosta kannata purkaa vaan se kannattaa pitää varalla. Nykyäänkin se on säätövoimana käytössä vain osan vuotta ja sellaisenaan arvokas.

Viialaisen mielestä koskien matkailullinen hyöty olisi selvästi suurempi kuin vesivoiman poistumisesta maksettava korvaus.

Lohisotia 1500-luvulla

Perimätiedon mukaan Palokinkoskien partaalla on käyty aikoinaan peräti lohisotia.

- Se oli Ruotsin kuninkaan kalastamo, jossa Juvan ja Rantasalmen miehet ovat tehneet miestappoja taistellessaan lohesta, Viialainen kertoo.

Alueen lohikalakannat alkoivat hiipua sahojen rakentamisen myötä. Vielä 1950-luvulla koskista pyydettiin kutuaikana lohta.

Mauno Räsänen
Mauno Räsänen asuu Heinäveden Palokissa. Kuva: Yle / Paavo Koponen

- Eihän se kovin sopivaa ollut, mutta ymmärrettävää kyllä.

- Kyse on ehdottomasti Saimaan alueen merkittävimmistä ja komeimmista koskista. Lähes 20 metriä pudotusta vajaan kymmenen kilometrin matkalla ja 7-8 koskea, Viialainen muistuttaa.

Lasse Hyytinen oli selvittämässä Palokin kohtaloa jo 1990-luvun alussa. Silloin hanke tyssäsi silloisen voimalaitoksen omistajan Fortumin vastustukseen.

- Fortum ilmoitti, että 60 miljoonaa markkaa niin voimala lähtee. Ei sellaisia rahoja ollut silloin. Se päätyi perustavaa laatua oleviin erimielisyyksiin.

Hyytisen mielestä voimalaitoksen nykyinen omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö on ollut halukas yhteistyöhön ainakin selvitysvaiheessa.

Salakalastusta 1950-luvulta

Heinäveden Palokissa asuva Mauno Räsänen muistaa hyvin vapaana kuohuneet kosket. Räsänen salakalasteli itsekin kosken lohikaloja vielä 1950-luvulla.

- Kalaa oli paljon ja kalastajia tuli eri puolelta Suomea. Itse ongin taimeni ja olin valomiehenä isommille, kun ne pyydystivät atraimella lohia. Piti näyttää valomerkki, jos poliisit olivat tulossa, Räsänen muistelee.

Heinäveden luottamusmiehenä edelleen toimiva Räsänen toivoo, että koskien ennallistaminen nytkähtäisi eteenpäin.

- Kunnan kannalta voimalaitoksen maksamat kiinteistöverot ovat vain pisara meressä verrattuna alueen matkailullisiin mahdollisuuksiin. Tästä hyötyisi koko Itä-Suomi, Räsänen uskoo.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo

Pääuutiset

Kotimaa

Poliisi Kuopion lapsisurmista: Äiti pidätetty, teki itse ilmoituksen

Muistokynttilöitä kahden surmatun lapsen kotitalon edustalla Kuopiossa sunnuntaiaamuna.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä