Kulttuuri

Valokuvaajat ovat vallanneet taidenäyttelyt – museot panostavat some-näkyvyyteen

Älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet valokuvaamisen taidenäyttelyissä. Museoissa kuvaaminen sallitaan yhä useammin, vaikka tekijänoikeudet toisinaan sen estävät. Museot panostavat nykyisin näyttelyiden some-näkyvyyteen, sillä se on eduksi niin museolle kuin taiteilijallekin.

Instagram.
Kuva: Yle

Kiasmassa avautui tostaina brasilialaisen Ernesto Neton näyttely. Ennen varsinaisia avajaisia näyttelyssä järjestettiin kierros parillekymmenelle innokkaalle Instagram-kuvaajalle. He pääsivät kuvaamaan teoksia ja jakamaan otoksensa sosiaalisessa mediassa ennen muita.

Taidenäyttelyissä kuvaaminen on lisääntynyt huomattavasti parin viime vuoden aikana. Syynä ovat älypuhelimien yleistyminen sekä kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa kuten Instagramissa. Tämä on huomattu myös Kiasmassa, joka on aktiivinen somessa.

– Museoyleisöä ei ole pelkästään se, mikä tulee ovista sisään, vaan yleisöä on myös meidän sosiaalisen median kanavissa, sanoo erikoissunnittelija Sanna Hirvonen.

Instagram.
Instagram-kuvaajat pääsivät tutustumaan Ernesto Neton näyttelyyn Kiasmassa ennen varsinaisia avajaisia. Kuva: Yle

Kiasmassa kuvia saa ottaa omaan käyttöön. Taiteilijat suhtautuvat yleensä myönteisesti kuvien ottamiseen, sillä se tuo heidän töilleen lisää näkyvyyttä. Kuvien näkyminen sosiaalisessa mediassa on myös museolle lisä markkinoinnissa.

– Kuvat voivat innostaa tulemaan ja kokemaan näyttelyn. Nykyään kuvien ottaminen on olennainen osa museokäyntiä. Kun olen ollut jossain ja kokenut jotain merkittävää, niin otan siitä myös kuvan, Hirvonen sanoo.

Rajoituksia kuvaamiselle löytyy edelleen

Helsingin Taidehallissa käynnissä olevaan Jussi Heikkilän Observationes-näyttelyyn on liittynyt Instagram-kilpailu. Yleisöä on pyydetty ottamaan kuvia luontohavainnoistaan.

Heikkilän näyttelyssä on saanut myös kuvata teoksia, kuten lähes kaikissa Taidehallin näyttelyissä. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista.

– Kaikki taiteilijat eivät pidä siitä, että teosten äärellä kuvataan. Osittain se on perusteltua konservoinnin näkökulmasta. Materiaalit saattavat olla herkkiä ja nykyaikana kamerat tuottavat aika paljon valotehoa. Vaikka on kysymys kännyköistä, se täytyy ottaa tietenkin huomioon, sanoo Taidehallin johtaja Jan Förster.

Instagram.
Kuva: Yle

Ateneumissa esillä olevassa Japanomania-näyttelyssä on kuvauskielto. Syy siihen löytyy tekijänoikeuksista.

– Kun pyydetään teoksia lainaksi, niin on paljon lainaajia, jotka eivät halua, että heidän teoksiaan valokuvataan. Osa ajattelee, että kuvista voi tehdä kaupallisia tuotteita. Silloin on johdonmukaista, että koko näyttelyssä on kuvauskielto, kertoo intendentti Timo Huusko.

Kuvaaminen ja selfieiden ottaminen on nykyisin niin luonnollinen osa ihmisten arkea, että Japanomania-näyttelystäkään ei tarvitse lähteä ilman kuvaa. Keskelle näyttelyä on pystytetty sermi, jonka edessä voi poseerata perinteinen japanilainen yukata-asu yllään ja ottaa kuvan.

Näyttelykuvissa ihmisiä ja valoa

Vantaalainen Johanna Lauhiala räpsii innokkaasti kuvia Kiasmassa. Hän osallistui museon Instagram-kierrokselle, koska on kiinnostunut taiteilija Ernesto Netosta ja hänen taiteestaan. Lauhiala kuuluu Concreatives-kollektiiviin, joka tekee muun muassa tekstiiligraffiteja. Ne ovat hyvin samankaltaisia kuin Neton työt.

Instagram.
Johanna Lauhialalle kuvaaminen näyttelyissä on harrastus. Ernesto Neton näyttely Kiasmassa teki häneen suuren vaikutuksen. Kuva: Yle

Näyttelyissä kuvaaminen on Lauhialalle harrastus. Kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa kuten Instagramissa on hänelle vielä suhteellisen uutta.

Neton näyttelyssä ottamiinsa kuviin hän on tyytyväinen.

– Tykkään sellaisista kuvista, joissa on myös ihmisiä. Valo on myös tärkeä. Sen huomasin omassa puhelimessa täällä. Valoa olisi saanut olla enemmän tai parempi kamera, Lauhiala sanoo.

Testi

Testi 2  

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä