Kotimaa |

Valotusaika 3–6 kuukautta – solarigrafia vaatii kuvaajalta pitkää pinnaa

Kestäisikö pinnasi valottaa yhtä kuvaa kuukausitolkulla. Ja jos kestäisikin saattaisit pilata kaiken kuvan skannausvaiheessa. Tällaisiin täytyy varautua silloin, kun harrastaa solarigrafiaa. Tosin harrastus ei maksa paljoa, kamerankin voi tehdä itse.

Vihreän ja harmaan eri sävyissa oleva kuva, jossa ovat Kokkolan vanha vesitorni ja Vartiolinna.
Jyrki Portinin kamera valotti tätä kuvaa 21.12.08 - 29.03.09 välisen ajan.Vasemmalla olevat raidat ovat auringon kiertoa Kuva: Jyrki Portin

Solarigrafia on yksi neulanreikäkuvauksen laji. Kameran voi tehdä lähes mistä tahansa laatikosta, johon pistetään neulalla reikä.

 – Se yhdistää kaikkein vanhimman ja kaikkein uusimman tekniikan, sanoo valokuvataiteilija Jyrki Portin. Kun neulanreikäkameralla ottaa kuvaa laatikossa olevaan valokuvapaperiin, lopputulos syntyy pimiössä skannaamalla.

Portinin mukaan menetelmä perustuu hopean ominaisuuteen, kun paperi saa neulanreiästä valoa, hopea alkaa itsekseen muodostaa negatiivia.

 – Siinä ei tarvita minkäänlaista kehittämistä, eikä kemikaaleja. Kuva pitää skannata pimiössä, ja sen on onnistuttava kertaheitolla.

Kun kuva on skannattu, se tulostetaan happovapaille, graafisille teoksilla tarkoitetuille laadukkaille papereille. Säilyvyyden takaavat niin ikään grafiikkaan tarkoitetut värit. 

Aika muuttuu kuvaksi

Portinia viehättää menetelmässä ajan käsitteen tallentuminen konkreettisesti kuvaksi.

– Ottamissani kuvissa pisimmät valotukset ovat olleet yli puoli vuotta. Siinä tallentuu ajan historia yhdelle paperille.  Paperiin tarttuu ainoastaan maiseman yleisilme. Vaikka siellä pyörisi autoja ja ihmisiä, heitä ei kuvassa näy. 

Portinin mukaan aivan elottomaksi maisema ei jää, pitkässä valotuksessa kuvaan tarttuvat auringon kaaret, joita ei muuten pysty tallentamaankaan.

– Kokkolan teatteritalon kuvassa näkee, että aurinko on ollut aika matalalla joulukuulta maaliskuulle.  Kuvassa on myös häivähdys teatterin parkkipaikalla olleiden autojen valoista.

Myös vanhan valokuvaustekniikan käyttö viehättää. Se on yksinkertaista,  siinä ollaan valokuvauksen alkulähteellä.

– Kameran tekeminenkin on hauskaa. Yleensä teen kamerani kierrätysmateriaalista, tarvitaan laatikko ja siihen pistetty reikä. Objektiiviahan niissä ei ole. Mutta huolella tehdyn reiän ottama kuva on hämmästyttävän tarkka.

Aina valokuvaaminen ei ole yksinkertaista ja sujuvaa.

– Kuvasin yötöntä yötä napapiirillä Kuusamo–Posio-akselilla.  Siinä meni kaksi vuotta, ensimmäisen kesän pilasi pilvinen sää, toisena sain kuvat onnistumaan. Vaikeusastetta lisäsi, että noilla korkeuksilla yötön yö kestää pari viikkoa.

Jutussa olevan Vartiolinnan kuvan Portin on lahjoittanut rakennuksessa toimivalle Kokkolan kaupunginteatterille.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä