Kelan omat toimitilat lakkaavat sellaisilla paikkakunnilla, joissa asiakkaiden määrä on katsottu liian vähäiseksi. Yhteispalvelupisteissä asiakkaat voivat hoitaa samassa toimistossa monia viranomaisasioita, kuten esimerkiksi Kelan, poliisin, verottajan ja maistraatin tehtäviä.

Yhteispalvelun työntekijät koulutetaan moniosaajiksi, jotka neuvovat asiakkaita asioiden hoidossa.

- Kysymys kuuluu, että minkä tasoista se palvelu voi olla siellä yhteispalvelussa eli neuvontapalvelua se on. Kyllä se ratkaisutoiminta hoidetaan edelleen siellä Kelalla,  toteaa Kelan Itä-Suomen vastaava aluejohtaja Tuomo Lämsä.

Etelä-Savosta karsitaan eniten

Suurin osa lakkautettavista Kelan kymmenestä toimistosta on palvellut asiakkaita parina päivänä viikossa tai muutaman tunnin päivässä. Muutosten jälkeen Kelalla on edelleen 199 toimistoa eri puolilla Suomea.

Kolmessa vuodessa toimistoissa käynnit ovat vähentyneet 600 000:lla. Samalla toimistoasiointi on keskittynyt entistä enemmän kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

- Jos jollain paikkakunnalla ei ole yhteispalvelua tai sitä ei järjestetä, niin ei siellä kohta ole enää mitään muutakaan palvelua. Eli kyllä se yhteispalvelu on parempi kuin se, ettei ole mitään palvelua, Lämsä arvioi.

Itä-Suomessa muutoksia Kelan palveluissa tapahtuu etenkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa yhteensä kymmenen Kelan toimipistettä muutetaan yhteispalveluiksi tai lähitoimistojen palveluiksi.

Uudistuksen taustalla ovat muun muassa valtion säästötavoitteet. Lämsän mukaan Kelan työpaikkoja ei kuitenkaan ole tarkoitus vähentää, mutta eläkkeellä jäävien tilalle ei enää palkata uutta henkilökuntaa.

Ministeriö pohtii lakisääteistä yhteispalvelua

Valtiovarainministeriö miettii nyt viranomaisasioiden järjestämistä tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että yhdeltä luukulta asiakkaat saisivat kaikki valtion palvelut. Uudistukset koskevat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomea.

Toistaiseksi esimerkiksi Kela on päättänyt itsenäisesti palveluverkostaan, mutta ministeriön suunnitelmissa on muuttaa lakia niin, että palvelujen järjestäminen muuttuisi lakisääteiseksi.

- Joillain paikkakunnilla yhteispalveluun osallistuvat vain kunta ja Kela, joillain paikkakunnilla useammat viranomaiset. Se riippuu toimijoiden innokkuudesta lähteä mukaan paikkakuntakohtaisesti. Kelan haave oli, että yhteispalvelu olisi sellainen brändi, että joka paikassa olisi samat toimijat, Lämsä kertoo.