Suomen valtio joutui 90-luvun laman jälkeen sellaiseen velkakierteeseen, että rakas kotomaamme löytyy edelleenkin velkaantumisen nopeuden kärkisijoilta kansainvälisissä vertailuissa. Lama hyydytti valtion tulot vuosikausiksi ja plussalle päästiin vasta vuoden 2000 lokakuussa.

Siitä asti valtio onkin kerännyt veroina enemmän rahaa kuin on kuluttanut. Tuloilla on onnistuttu myös maksamaan velkoja pois. Sitten tuli maailmalaajuinen talouskriisi ja verokertymä sakkasi. Lähes yhdeksän vuotta jatkunut ylijäämäisen valtiontalouden aika päättyi huhtikuussa, kun 12 kuukauden liukuva tulojen ja menojen summa osoitti reilut sata miljoonaa euroa tappiota.

Velkamarkkinoilla tungosta

Syntynyttä aukkoa paikataan nyt ottamalla lisää velkaa. Tänä vuonna sitä on jo otettu noin 20 miljardia euroa. Uutta velkaa siitä on kuitenkin vain osa.

- Erääntymiset ovat 12 miljardia. Uutta velkaa on kahdeksan miljardia, kertoo Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Mika Tasa.

Maailman parhaaksikin rankattu Valtiokonttorin rahoitustiimi haalii velkaa samoilta markkinoilta kuin kaikki muutkin. Markkinoilla on myös tungosta, sillä talouskriisin vuoksi budjettivajeita paikkaillaan nyt ympäri maailman. Kovan kysynnän vuoksi on jo ehditty epäillä, josko rahaa riittää kaikille. Mika Tasan mukaan riittää.

- Uskoisin kumminkin, että maailmassa on riittävästi rahaa. On hyvin isoja valtiollisia rahastoja. Ehkä rahasta joutuu maksamaan enemmän, mutta epäilen että se ei lopu.

Työuraa pidennettävä

Yhdeksän lihavan vuoden jälkeen suomalaisilla on siis edessään todennäköisesti vähintäänkin yhtä pitkä korpivaellus paisuvan alijäämän kanssa. Neljässä, viidessä vuodessa nykyinen reilun 50 miljardin euron valtionvelka nousee ainakin sataan miljardiin.

Velka on tunnetusti veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Niinpä valtiontalouden kääntämiseksi terveellä tavalla ylijäämäiseksi tarvitaan muita keinoja. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan se onnistuu tekemällä enemmän töitä.

- Yksi vuosi keskimääräistä työuraa ylöspäin tarkoittaa noin kolmea miljardia euroa julkisen talouden tasapainoa vahvistavana tekijänä. Näin ollen pidemmät työurat ja lyhyet työttömyysjaksot ovat se keskeisin keino tasapainottaa taloutta, laskee Katainen.

Laskelman mukaan tarvittaisiin siis reilun kolmen vuoden pidennys työuraan, jotta kymmenen miljardin euron vuotuinen alijäämä tulisi paikatuksi. Talouden nousun alettua edessä lienevät myös veronkiristykset ja menoleikkaukset