Kuntatalous ajautuu lähivuosina yhä ahtaammalle, kun valtiontalouden säästöihin liittyvät valtionosuuksien leikkaukset astuvat voimaan. Esimerkiksi Jyväskylä menettää valtionosuuksia vuosina 2012-2015 yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Määrä vastaa 1,5 tuloveroprosentin tuottoa.

- Sen on tietysti selvä, että jos puhutaan vahvasta peruskunnasta, niin me joudutaan nostamaan veroja vastaava määrä tai leikkaamaan menoja, että tulot ja menot on tasapainossa, toteaa laskentapäällikkö Lasse Leppä Jyväskylän kaupungista.

Kunnissa valtionosuudet hiertävät erityisesti siksi, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä ei ole kuitenkaan vastaavasti vähennetty - päinvastoin:

- Samaan aikaan tulee esimerkiksi tämä vanhuspalvelulaki, joka lisää kunnan velvollisuuksia palvelutuotantoon liittyen.

- Suurin osa palveluista on lakisääteisiä tai jopa subjektiivisia oikeuksia kuntalaisille, että niihin ei ole tullut helpotuksia vaikka valtionosuuksia leikataan, Lasse Leppä muistuttaa.

Hallitus patistaa nyt suuriakin kuntia liitosneuvotteluihin uusien kuntauudistuskriteerien avulla. Jyväskylän kaltainen maakunnan suurin kaupunki ei kuitenkaan näe liitoksissa suuria hyötyjä - tai haittoja:

- Jyväskylä on kuitenkin tässä Keski-Suomen kokoluokassa volyymiltaan suurin, ja ympäristökunnat ovat niin pieniä, että ne eivät tätä Jyväskylän kaupungin talouden peruskuvaa liikauta suuntaan tai toiseen, hankintapäällikkö arvioi.