Museon rantautuminen Helsinkiin olisi hieno mahdollisuus. Espanjan Baskimaalle rakennettu Bilbaon Guggenheim-museo on käytännössä pelastanut alueen talouden. Frank O. Gehryn wau-arkkitehtuuri kiehtoo vuosittain valtavaa määrää matkailijoita. Ajatelkaa, jos meilläkin olisi jotain tällaista!

Innostus Helsingin valtuustossa oli miltei tarttuvaa laatua. Kunnanisät ja -äidit kehuivat kilvan puheenvuoroissaan selvityshankkeen tärkeyttä ja merkitystä kaupungille. Museon vielä keskeneräistä selvitystyötä odotetaan valtuustossa kieli pitkällä ja toivotaan, että museo päättäisi tulla tänne kylmään pohjolaan - laahuksenaan turistivirrat pulleine kukkaroineen.

Väliselvityksen anti jäi kuitenkin aika ohueksi. On itse asiassa yllättävää, kuinka vähän vastauksia selvitystyötä tekevillä säätiön edustajilla oli tässä vaiheessa. Ja kuinka vähän valtuutetut haastoivat säätiön edusmiehiä. Guggenheim pääsi helpolla.

Leikitään ajatuksella, että Guggenheim päättää tulla Helsinkiin. Jotta Helsinki saa kaiken edun kansainvälisestä brändistä, on tänne käytännössä pakko rakentaa uusi museorakennus. Selvitystyössä tunnustellaan myös mahdollisuutta toimia ilman uutta taloakin, mutta pelkkä Guggenheimin nimi ei riitä vetämään väkeä tänne.

Arkkitehtuurin mittakaavaa mietittäessä kannattaa muistella nykytaiteen museon Kiasman rakentamisen alkuhetkiä. Talon uskottiin lisäävän Helsingin kiinnostavuutta, mutta käytäntö on nyt opettanut toisin.

Moniko tulee Helsinkiin pelkästään sen takia, että meillä on Kiasma? Harva. Samalla talossa pitäisi olla vetovoimaista näytettävää. Paljonko Guggenheimin kokoelmien kierrättäminen myös Suomessa maksaisi? Sitä kukaan ei vielä tiedä. Entä, miten jakautuvat kaupungin ja säätiön yhteishankkeen voitot ja tappiot? Ja jos talon vetonauloina on suuria nimiä, niin menettävätkö suomalaiset taiteilijat näkyvyyttään? Millainen kokoelman kartuttamispolitiikka museolla on? Tarkoittaisiko museon tuleminen tänne Helsingin kaupungin taidemuseon sulauttamista osaksi uutta museota? Valtuusto ei saanut näihin kysymyksiin vastauksia.

Entä kuka maksaisi halutun wau-arkkitehtuurin? Paljon puhutaan ”monipuolisesta” rahoitusmallista, mutta mitähän se ihan konkreettisesti tarkoittaisi? Ovatko suomalaiset yritykset kiinnostuneita museohankkeen rahoituksesta? Entä, kuinka paljon voidaan laskea valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kassojen varaan?

Samalla selvitystyön tekijöiden ja valtuuston on mietittävä, millaisia muutoksia Guggenheim tarkoittaisi nykyisille museoille? Vaikka vain kaupungin taidemuseo muuttuisi osaksi Guggenheimia, niin miten kävisi esimerkiksi modernin taiteen museon Emman tai nykytaiteen museon Kiasman kisassa yleisöistä?

Guggenheim-selvitystyö jatkuu vielä viitisen kuukautta. Selvitystyön on määrä olla valmis ennen vuodenvaihdetta. Helsingin kaupunginvaltuuston maanantai-iltana saamien vastausten perusteella näyttää siltä, että selvitysmiehille tulee todella kiire löytää ratkaisu kaikkiin ongelmiin.