Kotimaa |

Vammaiset yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston suurimpia asiakasryhmiä

Runsaan vuoden ajan yhdenvertaisuusvaltuutetulle on kuulunut muuhunkin kuin vain etnisyyttä ja alkuperää koskevaan syrjintään puuttuminen. Yhteydenottoja toimistoon on tullut vuodessa noin tuhat.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms Kuva: Yle

Vammaisten syrjintäepäilyt työllistävät yhdenvertaisuutta valvovaa viranomaista eli yhdenvertaisuusvaltuutettua.  Aiemmalle vähemmistövaltuutetulle vammaisasiat eivät kuuluneet.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on muun muassa antanut lausunnon Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevasta kuuron opiskelijan opiskelupaikan peruuttamisesta.

Toimiston erityisasiantuntijan Robin Harmsin mukaan tapaus on monella tavalla tärkeä.  

– Tämän tapauksen käsittely oikeudessa on merkityksellistä sen takia, että se osoittaa henkilöille, jotka kokevat syrjintää, että he voivat päästä oikeuksiinsa, hän sanoo.

Hänen mukaansa käsillä olevassa tapauksessa on moniperusteisen syrjinnän piirteitä.

– Näkemyksen mukaan asianomistajaa on syrjitty sekä hänen kielensä, viittomakielen, että hänen vammaisuutensa, kuurouden perusteella, Harms tiivistää.

Syytetty on kiistänyt vaatimukset.

Aiempi vähemminstövaltuutetun toimisto valvoi vain etnisyyteen ja alkuperään liittyvää syrjintää.

Nyt ainoastaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevat asiat on jätetty erilliselle viranomaiselle eli tasa-arvovaltuutetulle. Syrjintää kokeneille on toivon mukaan tarjolla apua aiempaa laajemmin.

– Meillä on viranomaisia, rikosasioissa syyttäjiä ja poliisit jotka tutkivat, sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu, jonka puoleen voi kääntyä, jos kokee että on kokenut syrjintää, Harms kertoo.

Syrjintäepäilyjen esiin tuomista helpottaa se, että laissa on säädetty vastatoimien kiellosta. Toisin sanoen oikeuksiaan hakemaan lähtenyttä ei saa painostaa, eikä häntä vastaan saa kohdistaa mitään muitakaan kielteisiä seuraamuksia. 

 

Otsikkoa korjattu 21.1.2016  yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkistettua tilastonsa. Yleisin yhteydenoton syy on (etniseen) alkuperään perustuva syrjintä.  Vammaiset ovat toiseksi suurin asiakasryhmä. 

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä