• 

• 

Brysseliin kokoontuneet EU-johtajat vaativat Kreikkaa elvyttämään talouttaan lupaustensa mukaisesti. Kreikka on asetettu tarkkailuun, jonka hoitavat ensisijaisesti komissio ja Euroopan keskuspankki.

-Maaliskuussa saamme selvityksen siitä, miten Kreikan toimet ovat purreet, sanoi Saksan liittokansleri Angela Merkel. Kreikalta vaaditaan lisätoimia, jos tilanne ei silloin ole nykyistä parempi.

Eurojohtajat olivat päättäneet, että Kreikan ei anneta upota talousvaikeuksiinsa, mutta jäsenvaltioiden vastuuta taloudenhoidostaan haluttiin alleviivata. EU:n ensimmäinen presidentti Herman van Rompuy aloitti työnsä selvittämällä euroalueen tähän asti vakavinta kriisiä.

-Me osoitamme solidaarisuutta, jos siihen tulee tarvetta, van Rompuy sanoi.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy korosti, että Kreikka ei pyytänyt rahallista apua eikä lainatakauksia. Hän lupasi Kreikalle solidaarisuutta, mutta vaati vastineeksi avoimuutta ja kuria.

Suomen pääministeri Matti Vanhanen kertoi, että suuret euromaat Saksa ja Ranska ovat olleet erityisen huolissaan markkinatilanteesta.

-Niiden epäiltiin harkitsevan kahdenvälisiä tukitoimia.

Euroryhmän säännöt eivät kuitenkaan salli toisen jäsenmaan velkojen kuittaamista. Kreikan tukeminen saattaisi ajaa tilanteen hallitsemattomaksi siksikin, että velkavankeudessa kamppailevat myös Espanja, Portugali ja Italia.

Kreikan syvällä talouskriisillä on ollut vaikutusta sekä euron arvoon että markkinoihin. Rahamarkkinat ovat olleet viime aikoina tavallista hermostuneempia Kreikan talousongelmien vuoksi, mikä on näkynyt muun muassa valtioiden lainakoroissa.