Kotimaa |

Vankilan portti avautui toimittajalle – jouluna karskimmallakin on kyynel silmässä

Rikosseuraamuslaitos ei ainoastaan sulje tuomittuja kiven sisään, vaan yrittää monin tavoin auttaa vankeja uuden elämän alkuun, ja ehkäistä vankilakierteeseen joutumista. Osa onnistuu, mutta enemmistö palaa kiven sisään uuden tuomion saatuaan.

Vanki ja vartija Oulun vankilan käytävällä
Etenkin ensikertalaiselle vapauden menetys on hyvin voimakas kokemus. Kuva: Yle
Oulu

Oulun vankilassa siviilielämä katkeaa jo sisäänkäynnissä, jossa vastassa on metallinpaljastin. Heti aluksi luovutaan kännykästä, pian omista vaatteistakin, ja päälle vedetään vangin asu.

Perheestä erossa oleminen on ehkä hankalin asia.

– JiiPee

Tuomion sovittaminen alkaa pohjakerroksen matkasellistä, jonka karuus yllättää: betonista valettu kerrossänky, betonikuutio istuimena, vesipiste ja oveton, hajua levittävä vessa. Luonnonvaloa tihkuu ikkunasta, josta ei näe ulos. Sitten teräsovi kumahtaa lukkoon, salpa kolahtaa kiinni, ja sellin täyttää tyhjyys.

Suomen 26 vankilassa ensikertalaisten vankien osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana kohonnut 29 prosentista 37 prosenttiin.

Äiti mielessä kiven sisällä

Vankilanjohtaja Margit Kyngäs ja ohjaaja Riitta Raappana kertovat, että raskainta vangeille on juuri vapauden täydellinen menettäminen. Se on paljon isompi juttu, kuin siviilissä uskoisi.

– Viimeistään jouluna karskimmallakin vangilla on kyynel silmäkulmassa, ja äitiä muistellaan paljon, Kyngäs kertoo.

– Äitiä puolustetaan viimeiseen asti, vaikka juuri huono äitiys olisi pilannut vangin mahdollisuudet, Raappana kuvailee.

Keski-ikäinen miesvanki, nimimerkki Jii Pee, kokee myös raskaimpana läheisistä eroon joutumisen.

Vankila ei ole kuin musta aukko, jonne tuomitut katoavat.

– Margit Kyngäs

– Se hetki, kun ymmärtää, että vangin oikeudet on vähissä, ja tuomio on todellinen. Perheestä erossa oleminen on ehkä hankalin asia, Jii Pee tunnustaa.

Johtaja Margit Kyngäs lisää, että vanki ei tosiaankaan kärsi tuomiotaan yksin, vankeus koskettaa väkevästi myös hänen lähipiiriään.

Vankila ei ole lopullinen ratkaisu

Yhä kovempia rangaistuksia vaativa suuri yleisö unohtaa vankeinhoidon ammattilaisten mielestä tärkeimmän: mitä vankilan jälkeen.

Vankilan pitäisi myös antaa valmiuksia siviilissä pärjäämiseen ja ehkäistä vankilakierteeseen ajautumista. Lähes kaksi kolmesta joutuu vankilaan myös toisen kerran, ja peräti joka viides vähintään kahdeksan kertaa elämässään.

Vankeja pyritään nykyisin monin tavoin auttamaan uuden, monille myös päihteettömän elämän alkuun.

– Vankila ei ole kuin musta aukko, jonne tuomitut katoavat, sillä lopulta kaikki vangit palaavat yhteiskuntaan, Kyngäs muistuttaa.

Opiskelu ehkäisee vankilakierrettä

Pitkää talousrikostuomiota istuva Jii Pee kertoo olleensa ennen suuren yrityksen johtajana.

Ainahan täältä kaikki pois ovat päässeet.

– JiiPee

Vapautumisen jälkeen liiketoiminta ei tule enää kysymykseen, ja hän opiskeleekin Oulun vankilassa oppisopimuksella puusepäksi.

– Niin, näkyykö tunnelin päässä valoa, vai tuleeko sieltä juna vastaan? Tämähän on se ikuisuuskysymys. Mutta kyllä siellä valoa näkyy, ja ainahan täältä kaikki pois ovat päässeet, Jii Pee pohtii.

Oulun vankila tarjoaa myös etälukio-opetusta Itä- ja Pohjois-Suomen vangeille. Oulun aikuislukion opettaja Päivikki Halla-aho iloitsee jokaisesta vankilassa suoritetusta ylioppilastutkinnosta.

– Opiskelulla voidaan todella hyvin ehkäistä uutta rikollista toimintaa. Tie rikoksettomaan elämään käy hyvin usein opiskelun kautta, Halla-aho vakuuttaa.

Melkein puolet väkivaltarikollisia

Vankien lukumäärä Oulun tutkintavankilassa on viime vuosina pienentynyt, kuten koko maassakin. Oulun 80-paikkaisessa vankilassa on nyt 75 vankia. Pahimmillaan siellä on kärsinyt rangaistustaan tai odotellut tuomioistuinkäsittelyä kerralla jopa yli 130 vankia.

Äitiä puolustetaan viimeiseen asti.

– Margit Kyngäs

Tuoreimman vuosikirjan mukaan vuonna 2014 Suomessa vankilaan tuli  2 500 vankeusvankia, 1 200 sakkovankia ja 2 000 tutkintavankia. Vankien määrä Suomessa on 1970-luvulta lähtien alentunut enää kolmannekseen aikaisemmasta.

Yli neljä vankia kymmenestä istuu väkivaltarikoksista. Erityisesti henkirikosten osuus on nousussa. Ryöstöistä ja muista omaisuusrikoksista tuomittuja on neljäsosa kaikista.

Huumausainerikollisia on joka viides, ja heidän osuutensa on myös kasvussa. Myös tuomiot siveellisyysrikoksista yleistyvät, niiden osuus on neljä prosenttia vankeustuomioista.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä