- Tämän siilin on tuonut hiekkaharjulainen perhe, ja tälle on annettu jo nimikin. Perheen 10-vuotias poika antoi siilille nimeksi Samu, juttelee helsinkiläinen vapaaehtoinen siilihoitaja Tuula Nyström ja kurkottelee siilin koppiin.

Purujen ja sanomalehtisilpun suojissa piileksivä Samu-siili rapistelee kopissaan. Kun Nyström nostaa siilin kädelleen se vetäytyy tiukalle rullalle ja tuhahtelee pontevan vihaisesti: tsuff, tsuff, tsuff.

Samu on kuitenkin onnellinen siili. Orpo poikanen toimitettiin laihtuneena Nyströmin hoiviin. Säännöllisen ruokinnan myötä paino on noussut huristen, ja vapaus luontoon on pian edessä.

- Tämä on ihan tyypillinen tapaus, sillä tähän aikaan hoitoon tulee poikasia. Poikasten emo on jäänyt joko auton alle tai joutunut johonkin loukuun. Tai sitten emo on niin itse niin huonossa kunnossa, ettei se selviä ja poikaset jäävät orvoiksi.

Suuri uhka siileille ovat myös puutarhassa käytettävät trimmerit eli siimaleikkurit. Laite kun saatetaan heilauttaa pusikkoon, jossa pelästynyt siili piileksii.

Siilipuhelimesta apua hankaliin tilanteisiin

Siilien hoitamisen lisäksi Nyström antaa antaa puhelimitse siilineuvontaa. Hoitoa tarvitsevat siilit Nyström ohjaa vapaaehtoisille siilihoitajille, joita on eri puolilla Suomea yhteensä noin kymmenkunta.

- Saatan viettää viikossa kymmenen tuntia puhelimessa. Kun soitto tulee esimerkiksi Oulusta niin yritän etsiä paikan, minne siilin saa hoitoon, tietysti mahdollisimman läheltä Oulua. Monesti neuvonta on kuitenkin esimerkiksi sen pohtimista, tarvitseeko siili hoitoa vai pärjääkö se itsekseen.

Uusiksi siilihoitajiksi haluavat ottavat lähes päivittäin yhteyttä Nyströmiin hänen ylläpitämiensä siiliaiheisten internetsivujen kautta. Vaikka hoitajille on suuri tarve, esteeksi tulee usein hoidon vaativuus. Esimerkiksi aivan pienet siilinpoikaset täytyy ruokkia tiheimmillään lähes tunnin välein. Siilin pitää myös päästä ulkoilemaan - eli käytännössä hoitajan pitäisi asua omakotitalossa.

Siili pitää palauttaa luontoon

Myös ruoka ja muut tarvikkeet ovat kalliita ja ne täytyy maksaa itse. Siiliä ei myöskään saa ottaa lemmikiksi, vaan kuntoutumisen jälkeen siili on palautettava löytöpaikkansa lähistölle. Huomionarvoista on myös se, että siilin pieni koko ei tarkoita sitä, että siili tarvitsisi apua.

- Emon vieroittama siili on vain kämmenen kokoinen eli alle kymmenen senttiä. Siili liikkuu ihan itsekseen ja etsii itse ruokansa. Sitä ei missään tapauksessa saa ottaa hoitoon. Jos siili makaa paikallaan, auringossa tai aukealla paikalla, se kertoo aina, että villieläimellä on jokin hätä.