Värikylvyssä taaperot ovat taiteilijoita
Sana värikylpy voi tuoda mieleen värikkäitä kylpyvesiä, värien avulla tehtävää terapiaa tai värien loistoa esimerkiksi sisustuksessa. Ajatukset saattavat hieman muuttua kun värikylpyyn yhdistetään vaippa-asuiset vauvat ja taaperot. Silloin puhutaan taaperon ja vanhemman yhteisestä taidehetkestä.
Kuivattua maissia, sahramista keitettyä kiisseliä, porkkanamehua ja -sosetta sekä mustikoita. Näistä aineista taaperoiden käsissä syntyy taidetta. Värikylvyn teema oli tällä kertaa oranssi ja violetti.
- Teema tuli kesästä ja auringon keltaisesta ja oranssista. Toiseksi väriksi otimme sitten vastavärin eli violetin, värikylpyohjaaja Jonna Ihanainen kertoo.
Ennen kuin väriaineet otetaan käsittelyyn pienet taiteilijat tutustuvat väreihin erilaisten kuivien materiaalien kanssa. Tutkittavana on oransseja ja violetteja palloja sekä värikkäitä kankaita. Kankaiden alle piiloutuminen näyttää olevan erityisen hauskaa. Myös pallot lentelevät vauhdilla isompien lasten käsissä.
- Tämänkertainen värikylpy on melko vilkas, koska mukana on eri ikäisiä lapsia. Usein osallistujien ikähaarukka on pienempi. Hyvin vilkas ja iloinen tapahtuma, Ihanainen kuvailee kylvyn tunnelmia.
Lupa koskea ja maistaa
Isommat kylpijät osaavat jo odottaa väreillä maalausta. Myös pienten vauvojen ja taaperoiden ilme muuttuu kun eteen ripotellaan ensimmäinen aine, kuivattu maissi. Osa katsoo maissia ihmetellen ja osa tarttuu heti toimeen.
Rauhalliseen tahtiin maalausalustalle tuodaan koostumukseltaan erilaisia aineita. Uteliaat taaperot kokeilevat porkkanasosetta ensin kädellä ja sitten jalalla. Pian suupieletkin ovat värjääntyneet kun taiteilijat ovat tutustuneet väreihin maistamalla.
Pienikin vauva voi maalata turvallisesti aineilla, vaikka ne helposti menevät suuhun.
- Kaikki materiaalit on suunniteltu niin, että ne ovat myrkyttömiä ja turvallisia. Tämän vuoksi käytämme kasvi- ja elintarvikepohjaisia materiaaleja. Pienikin vauva voi maalata turvallisesti aineilla, vaikka ne helposti menevät suuhun, Ihanainen kertoo.
Ihanainen korostaa, että värikylvyn tarkoitus ei kuitenkaan ole syödä värejä eikä siinä pyritä sotkemaan. Värikylvyssä maalataan turvallisilla väreillä. Äideille värikylpy saattaa kuitenkin tuoda mieleen aivan arkiset askareet.
- Jokainen syömishetki on kyllä meillä samanlaista. Elmolla kaikki menee suuhun ja sotkua tulee, ensimmäistä kertaa värikylpyyn osallistuva Elli Pyykkö nauraa.
Riemun lisäksi myös tukea ja apua
Vauvojen ja lasten värikylpyä seuratessa päällimmäisenä huomaa ilon ja riemun. Naurua ja jokeltelua kuuluu koko tunnin ajan. Myös aikuiset näyttävät nauttivat. Ilon ja riemun lisäksi värikylpy tukee vanhempia.
- Olennaista värikylvyssä on lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen. Säännöllisesti järjestetyssä värikylvyssä vanhemmat oppivat tulkitsemaan lapsensa reaktioita, Jonna Ihanainen kertoo.
Värikylpyä käytetään myös mm. päihdeäitien tukemisessa. Tällöin värikylpykouluttajan lisäksi työpajaa pitämään tarvitaan esimerkiksi sosiaalityöntekijä.
- Ongelmana voi olla se, että äidin on vaikea tunnistaa lapsen viestejä. Äiti voi esimerkiksi luulla, että vauva on jotenkin äitiä vastaan. Värikylvyllä sitten pyritään avaamaan näitä lukkoja vanhemman ja vauvan välillä, Ihanainen kertoo.
Värikylpy ottaa ensiaskeleita Pohjois-Karjalassa
Vauvojen värikylpy on Pohjois-Karjalassa varsin uusi ja vähän käytetty taidemuoto. Nyt maakunta on kuitenkin saanut ainakin yhden koulutetun värikylpyohjaajan. Kontiolahtelainen Jonna Ihanainen kävi koulutuksen Porin lastenkulttuurikeskuksessa.
- Koulutukseltani olen opettaja. Olen opettanut monenlaisia aineita lapsille ja nuorille. Tykkään opettamisesta todella paljon. Tämä värikylpy on minulle uusi kokeilu ja varmasti yksi riemastuttavimmista opettamisen muodoista.
Värikylpy on Porin lastenkulttuurikeskuksessa kehitelty taidemuoto. Alun perin menetelmä kehitettiin alle 1-vuotiaille. Myöhemmin värikylpyä on kehitetty myös vanhemmille lapsille sekä aikuisille sopivaksi.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Purjevene ajalta jolloin oli vielä yksilöllisyyttä
Joensuulainen Petri Laitinen tottui jo vauvana vesilläoloon ukin paatissa. Laitisen nykyinen vene kunnioittaa vanhoja perinteitä, sillä se on tehty vanhojen piirrustusten mukaan.
Järvipelastajat etsivät vaikka koiran kanssa
Joensuun järvipelastajien kesä on jo täydessä vauhdissa. Uusi, laajempi toiminta-alue tarkoittaa sitä, että pelastajat saavat opetella uusia vesiä. Perinteiseen tapaan ensimmäiset pelastustehtävät on jo tehty, apua tarvitaan heti jäiden lähdettyä. Kadonneita etsitään vesiltä vaikka koiran kanssa.
Metsäkonekuljetuksessa kova ylikuorma - poliisi puuttui
Keskikarjalainen yrittäjä kuljetti kuorma-autollaan metsäkonetta Joensuussa. Poliisin tekemässä punnituksessa paljastui vaarallisen suuri ylikuorma.
Kiukkuiset metsot ja äreät kottaraiset lintujen kauhugalleriassa
Otavalta on ilmestynyt suomeksi kuvakirja, joka on kovakantinen versio Alfred Hitchkockin vuoden 1963 kauhuelokuvasta "Linnut". Alkuteos on Mel Whiten kirjoittama ja National Geographicin julkaisema. Angry Birds: Ärhäkät linnut -kirjan värikäs siivekkäiden kauhugalleria on osa suomalaisen Rovion maailmanvalloitusta.
Mari Laukkanen harjoittelee kohti olympialaisia
Enon Kisapoikia edustava ampumahiihtäjä Mari Laukkanen harjoittelee jo tiukasti uutta kautta varten. Viime kaudella parhaimmillaan ampumahiihdon maailmancupissa 10. sijalle hiihtänyt Laukkanen valmistautuu olympiavuoteen pääosin tutuin menetelmin. Korkealla sijaitseva Sotshi vaatii korkeanpaikan leirien tarkaa suunnittelua.
Vanhalle kaivokselle saatiin ravintolayrittäjä - elämyspuisto vielä ilman
Outokumpulaisen matkailualueen tyhjilleen jääneet neljä ravintolaa ovat saaneet yrittäjän. Sen sijaan koko perheen elämyspuistolle ei ole vielä löytynyt vetäjää.
Kala kuuluu ruokapöytään Pielisen rannalla
Me suomalaiset herkuttelemme lohella ja muikuilla, ranskalaisten herkkua puolestaan on paistettu hauki. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet Vuonislahden Herranniemen keittiössä hääräävät naiset. Naisilla on kalaruokien suhteen yksi muistisääntö, kala ei odota pöydässä ruokailijoita vaan ruokailijat odottavat kalaa.
Oma koti kullan kallis on kauhein paikka Pohjois-Karjalassa?
Ylen poliisilta pyytämän selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan poliisilaitosta työllistävät kaikkien eniten kotihälytykset. Maakunnan poliisilta kului kotihälytysten hoitoon viime vuonna työtunnit yhteenlaskettuna kaikkiaan 91 vuorokautta. Listalla toisena ovat häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta.
Väärennetty Mersu narahti itärajalla - venäläismies epäiltynä
Epäilty väärennysrikos on paljastunut Niiralan rajatarkastusasemalla Tohmajärvellä. Henkilöauton valmistenumero, tyyppikilpi ja rekisterikilvet oli vaihdettu.
Deeren työntekijät jäivät taas kotiin - henkilöstöpolitiikka riepoo
Metsäkonetehdas John Deeren Joensuun tehtaan työntekijät eivät ole saapuneet perjantaina työpaikalle. Pääluottamusmies kritisoi yhtiön henkilöstöpolitiikkaa.
