Kolin kyläkoulu sijaitsee Lieksan kunnan alueella ja toimii tällä hetkellä kahden vakinaisen opettajan voimin. Oppilaita on nyt 22, ja ensi syksynä tulossa on muutama oppilas lisää. Maantieteellisistä ja kenties myös imagollisista syistä Kolin kyläkoulua ei ole lakkautuksin uhkailtu, vaan sen toimintaa pyritään tukemaan olemassa olevin keinoin.

- Kyläkouluakin voi lopettamisen asemasta kehittää. Mitään näyttöä ei ole siitä, että satojen kyläkoulujen lakkauttamisella tässä maassa olisi saatu säästöjä syntymään. Kokonaishintaa kyläkoulun lakkautukselle ei muutamaan vuoteen voi edes laskea, sillä seuraukset ja myös uudenlaiset kulut voivat näkyä paljon myöhemmin, toteaa Kolin koulun johtajaopettaja Timo Vattulainen.

Suomen hallitusohjelman mukaan jokaisella on tasavertainen oikeus saada edellytystensä mukaista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi painotetaan lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan. Millä siis selittyy se kyläkolujen lakkautusten suma, joka ei ota loppuakseen?

Yhteistyö on elinehto

Kolin kyläkoulu on pyrkinyt verkostoitumaan, ja mukaan kehityksen etulinjaan. Kansainvälinen Comenius-hanke on mahdollistanut matkailun eri puolille Eurooppaa. Saksa ja Tsekki ovat olleet viime vuosien kohdemaita: tänä vuonna koulun väki huristaa toukokuussa Göteborgiin, Ruotsiin.

- Pienille kouluille oma-aloitteisuus ja monipuolisen yhteistyön rakentaminen eri suuntiin on kullan arvoista. Meillä on esimerkiksi tällä hetkellä vireillä yhtenäiskouluksi muuttumisen myötä hanke Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tulemme kehittämään etäopetusta edelleen, kertoo johtajaopettaja Vattulainen.

Kolin koulu tekee yhteistyötä myös muun muassa Lieksan keskuskoulun, Surpeenvaaran koulun, Lieksan kansalaisopiston ja Pielisen Karjalan musiikkiopiston kanssa.

- Yläluokkien tulo Kolin kouluun tuo omat haasteensa. Kyllä tässä saa mielikuvitusta käyttää, mutta toisaalta samalla pääsee myös toteuttamaan itseään, kertoo opettaja Sini Kontkanen.

Teknologian kehitykseen pienemmillä kouluilla voidaan mukautua suuria yksikköjä notkeammin. Esimerkiksi älytaulujen kouluille tuloa on pilotoitu pienissä yksiköissä, kuten Surpeenvaaran alakoululla. Digitaalisessa maailmassa ei missään tarvitse enää olla syrjässä, jos ei halua.

Jäätietä teknisen tunneille

Kolin koululla käy muualta esimerkiksi kielten opettaja, yläluokkien matematiikan opettaja, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Toisaalta oppilaat itse kulkevat kevättalvella jäätietä pitkin Pielisen yli Lieksaan teknisen työn tunneille. Ortodoksisen uskonnon opetus toteutetaan yhdessä Surpeenvaaran koulun kanssa etäopetuksena.

- Yhdysluokat ovat arkea meilläkin, tosin luokkatasoja voi työskennellä samassa tilassa enemmänkin, kuin ne tavalliset kaksi. Opettajilta työn suunnittelu ja näinkin monien eri tehtävien ohjaaminen yhtäaikaa vaatii tietysti panostusta, Vattulainen kertoo.

Kolin koulu on ahkerassa käytössä. Koulun päädyssä toimii ryhmäperhepäiväkoti, joka tukee pienimpien oppilaiden iltapäiviä koulutuntien jälkeen. Koululla on oma keittiö ja keittäjä; keittiöltä toimitetaan useamman autokyydin verran ruoka-annoksia kylän vanhusten luo päivittäin. Myös kuoro käyttää iltaisin koulun tiloja – samoin kansalaisopisto.

Missä ovat lakkautusten säästöt?

- Viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi Itä-Suomesta on lakkautettu puolet alueen peruskouluista. Mitä tämä tulee tarkoittamaan näiden alueiden elinkelpoisuuden kannalta, entä väestömuuton suhteen? Vuoden 2006 alussa lopetettiin pienkoululisän maksaminen. Missä määrin siitä syntynyt säästö lienee siirtynyt oppilaskuljetusten hoitoon, ja riittävätkö syntyneet "säästöt" edes niihin? Entä millaisia vaikutuksia suuryksiköiden muodostamisella kaikenkaikkiaan on, kysyy Itä-Suomen läänin sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola.

Tilastot kertovat karua kieltään. Viime vuosina perusopetuksen menot Suomessa ovat kasvaneet selvästi yleistä kustannusindeksiä nopeammin. Pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen kouluilla lisääntyy hälyttävästi - ja se maksaa.