Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan Venäjä on valmis ratkaisuihin Kööpenhaminan tulevassa ilmastokokouksessa. Hän keskusteli 15.10. Moskovassa Venäjän varaympäristöministerin Igor Maidanovin kanssa.

Lehtomäki sanoo, että sekä EU että Venäjä ovat yhtä mieltä siitä, että tavoitteisiin pitää ottaa mukaan eri päästäjämaat. Sen sijaan keinoista tavoitteen toteutumiseksi osapuolet ovat yhä eri mieltä.

Venäjä painottaa edelleen omaehtoiselta pohjalta syntyviä, kansallisia päästövähennystavoitteita. Euroopan unioni puolestaan ajaa sitovaa, kansainvälistä sopimusta. Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin mukaan Venäjä voisi vähentää päästöjään noin 10 -15 prosenttia vertailuvuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä, mutta presidentin ehdotusta pidetään riittämättömänä.

Kööpenhaminan ilmastokokous järjestetään joulukuun alkupuolella. Kokouksessa sovitaan Kioton ilmastosopimuksen jälkeisestä ajasta. Kioton sopimus oli Venäjälle suuri voitto. Kioton sopimus perustuu vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöihin. Venäjän talous kuitenkin supistui rajusti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, minkä takia myös kasvihuonekaasupäästöt romahtivat.

Vuonna 2006 Venäjän kasvihuonekaasupäästöt olivat lähes 30 prosenttia Kioton sopimuksessa asetetun tason alapuolella. Venäjälle jäi näin ollen kaupattavaksi runsaasti ilmaisia päästöoikeuksia, joista se olisi voinut hyötyä taloudellisesti. Toistaiseksi Venäjä ei kuitenkaan ole myynyt päästöoikeuksiaan.

Venäjän osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä oli YK:n mukaan vuonna 2006 noin seitsemän prosenttia. Venäjä onkin maailman kolmanneksi suurin saastuttaja Kiinan ja Yhdysvaltain jälkeen.