Ulkomaat |

Venäjä Putinin jälkeen

Suomi ei tarvitse Natoa, Nato tarvitsee Suomea, sanoi Venäjän ulkopolitiikan asiantuntija, entinen apulaisulkoministeri Andrei Fedorov Helsingissä. Fedorovin mukaan Suomen liittyminen Natoon ei olisi sotilaallisesti mikään ongelma, mutta se osoittaisi psykologisesti, että luottamus puuttuu.

Fedorov kuvasi Aleksanteri Instituutin ja Ison-Britannian lähetystön järjestämässä seminaarissa Suomen asemaa Venäjän ulkopolitiikassa perinteiseen tapaan.

- Kaikki on muodollisesti erittäin hyvin. Kahdenväliset suhteet ovat 10 tai sata kertaa tärkeämmät kuin suhteet EU-jäsen Suomeen. Emme tule pitämään Suomeen yhteyttä Brysselin kautta, kuten emme pidä yhteyttä Saksaankaan Brysselin kautta. Tulemme jatkamaan aloitteiden eli koepallojen käynnistämistä Suomen kautta. Suomen ja Venäjän välisten suhteiden kannalta on tärkeää, että Suomen ulkopoliittinen linja jatkuu ennustettavana, Fedorov muistuttaa.

Putinin valta jatkuu Seminaarin teema oli Venäjä Putinin jälkeen. Fedorovin näkemyksen mukaan mitään Putinin jälkeistä aikaa ei tule. - Ei Putinin tarvitse tulla edes pääministeriksi. Hän on miehittänyt kaikki avainpaikat omilla miehillään. Mikä hyvänsä asema hänelle tuleekaan, niin siitä tulee vallan keskus, Fedorov arvioi. Venäjä tulee jatkamaan oman vahvan asemansa hankkimista niin Euroopan poliittisessa kentässä kuin talouselämässäkin. - Ei vierailijana vaan osana niitä. Vaikka muutoksia ei ole odotettavana Venäjän poliittisessa linjassa, niin työtä on tehtävänä runsaasti. Nyt Putinin tehtävä on rauhoittaa kaikkia vierailevia valtiomiehiä, viimeksi Sarkozytä, että kaikki jatkuu ennallaan kaikkien vaalien jälkeen. Ratkaisemattomien ongelmien lista on pitkä. Maailman talousjärjestön WTO:n jäsenyys, suhteet EU:n kanssa, IVY-järjestön tuleva rooli, suhteet pieniin naapurimaihin Moldovaan, Georgiaan ynnä muihin. Täysin auki ja ratkaisematta ovat suhteet Yhdysvaltain kanssa, eikä ole odotettavissa muutosta ennen vuoden 2009 puoliväliä. - Öljy- ja kaasuteollisuus on suurin banaaninkuori, johon saatamme kompastua, Fedorov katsoo. IVY poliittisesti kuollut EU:n kanssa tulisi solmia kattavampi sopimus, valtiosopimuksen tapainen, jossa molempien osapuolten velvoitteet myös kirjataan. - Torjuntaohjuskysymys hiertää suhteita Moskovan ja Washingtonin välillä vielä pitkään eikä ole poissuljettua, että Venäjä irtisanoisi vielä muitakin Yhdysvaltain kanssa solmittuja kylmän sodan aikaisia sopimuksia, arvelee Fedorov. EU:n laajentuminen tekee EU:n ja Venäjän väliset suhteet entistä monimutkaisemmiksi, koska Venäjä ei halua asioida Brysselin vaan kansallisvaltioiden kanssa. IVY:lle kaavailtu rooli eräänlaisena Neuvostoliiton ajan yhtenäisyyden laimeampana roolina ei toteudu. - Poliittisesti IVY on kuollut, toteaa Fedorov. Ukrainan vaalitulos kaatoi suunnitelman, että Kazakhstanin, Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan muodostama IVY:n ydin takaisi alueellisen jatkuvuuden ja pysyvyyden. Venäjän tunkeutuminen Euroopan politiikan ytimeen ja kiinteäksi osaksi Euroopan taloutta rakentuu energiapolitiikan varaan. Fedorov totesi olevansa varsin pessimistinen sen suhteen, että Nordstreamin putkihanke toteutuu pikaisesti. Ympäristöongelmat ovat niin suuret, että rakentamisessa on edettävä erittäin hitaasti. Seminaariin myös osallistunut virolainen kansanedustaja Marko Mihkelson kiinnitti huomiota siihen, että Fedorov ei omassa esityksessään ollenkaan puuttunut suureen arvojen, ihmisoikeuksien ja demokratiakäsitysten väliseen syvään juopaan, joka heikentää Venäjän ja sen läntisten naapurien välejä. Fedorov myönsi kuilun, mutta totesi, että Putinia tukee suuri enemmistö kansasta ja totesi, pyytämättä ollenkaan sitä anteeksi, että vallan keskittyminen on venäläinen perinne tsaareista lähtien. Jyrki Koulumies, YLE Uutiset

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Juuri nyt

Kotimaa

Hyvinkään ampumatapaus vaati toisen kuolonuhrin

Poliisi on saanut Hyvinkään ammuskelusta epäillyn kiinni.

Hyvinkään aamuöinen ampumatapaus on vaatinut toisen kuolonuhrin. Loukkaantuneita on seitsemän. Yksi kuolleista menehtyi heti paikalla, toinen puolestaan aamulla sairaalassa.Poliisi otti aamulla kiinni ampumisista epäillyn miehen. Epäilty on 18-vuotias hyvinkääläismies. Poliisi kuvaa hänen taustaansa "lähes puhtaaksi". Aselupia miehellä ei ole.

  • Ylimääräiset uutislähetykset klo 13.30 ja 15, TV1. Ylimääräinen ajankohtaisohjelma aiheesta klo 14, Radio Suomi.

  • Olitko paikalla? Lähetä meille kuvauksesi tapahtumista osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi. Kuvan tai videon voit lähettää samaan osoitteeseen tai numeroon 16149.

  • Hyvinkään kaupunki on avannut sairaalan tiloihin kriisiapupisteen. Kriisiavun tavoittaa myös numeroista (019) 415550 ja (019) 415551

Tapahtumat hetki hetkeltä

  • 09.40

    Katso poliisin tiedotustilaisuus täältä

  • 09.00

    Poliisi pitää Hyvinkään ampumavälikohtauksesta tiedotustilaisuuden

  • 08.41

    Poliisi peruu hätätiedotteen ja kertoo, että vaaraa alueen asukkaille ei enää ole

Lue lisää

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä