Etelä-Karjala |

Venäjän uuspyhät luovat järjestystä

Valtion ja ortodoksikirkon side vahvistuu Venäjällä entisestään. Uuspyhät ovat sekoitus kirkollisia seremonioita ja kansallistunnetta. Keskusvallan luja ote on puolustuskeino esimerkiksi poliittista islamia vastaan.

Venäjän valtio vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta yhä enemmän uskonnon avulla. Mitä enemmän yhteiskunnan eriarvoisuus ja kahtiajakautuneisuus lisääntyy, sitä enemmän Venäjän keskusvalta lujittaa järjestyksen muotoja, kuten poliittista ortodoksiaa, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla. Esimerkiksi monet kansallissankarit ovat saaneet omat kirkolliset juhlapyhänsä.

- Poliittinen ortodoksia on vahvan oman kansallisen erityisyyden korostamista. Kirkossa voidaan viettää esimerkiksi kosmonautti Juri Gagarin juhlapäivää, kertoo Elina Kahla.

Myös vankiloissa, armeijassa ja kouluissa on yhä enemmän ortodoksisia menoja, seremonioita ja erilaisia juhlia, joissa kirkolliset ja maalliset tavat yhdistyvät. Monet kansallissankarit saavat kirkollisia merkityksiä.

Patoutuneet uskonnolliset tunteet nousevat

Kahla muistuttaa, että kirkon uuden nousun syyt ovat syvällä historiassa. Kirkon asema oli 70 vuotta vainottua.

- Vierailin juuri Kuolan niemimaalla eräässä kylässä, jonka kirkkoherra muistutti saarnassaan kuinka 1920 -luvulla alttarien tilalle laitettiin käymälät.

Nykyisin jopa 80% venäläisistä kokee olevansa ortodokseja.

- Olla venäläinen ja olla ortodoksi ovat hyvin lähellä toisiaan.

Vahva ortodoksisuus on myös vastavoima vahvalle islamille. Elina Kahlan mukaan Venäjällä elää 20 miljoonaa muslimia vaikeissa oloissa. Heillä ei ole moskeijoita ja paikallinen väestö on heitä vastaan.

Ortodoksisuudella vahvistetaan omaa identiteettiä. Kun arjen turvallisuus on heikko, keskusvalta kiristää otteitaan luodakseen turvallisuuden tunnetta. Kahlan mukaan sekä poliittiselle islamille että poliittiselle ortodoksialle on tyypillistä se, etteivät ne ole kypsiä kohtaamaan modernin yhteiskunnan moniarvoisuutta.

Kirkko nojaa vanhaan perinteeseen

Venäjän ortodoksikirkko nojaa vahvasti tsaarin ajan perinteeseen. Kirkko jatkaa siitä, mihin sen perinne katkesi Neuvostoliiton aikaan. Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahlan mukaan ortodoksikirkossa on myös suuntauksia, jotka haluavat monarkian takaisin.

- Heillä on illuusio siitä, että jonkinlainen ortodoksinen itsevaltias olisi olemassa. Itsevaltius ei toiminut tsaarin aikaan, eikä se toimisi nytkään.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin esiintyvät mielellään kirkon edustajien kanssa. Kahlan mukaan tällä halutaan näyttää, että kirkko ja valtio pystyvät toimimaan yhdessä.

- Kirkolle halutaan palauttaa asema, jossa hengellisyys elpyy ja Venäjä kukoistaa.

Elina Kahla luennoi on uskonnon uudesta noususta tiistaina 14.12. Saimaan ammattikorkeakoulun Venäjä, Venäjä,Venäjä - yleisöluennolla.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä